Posivan ydinjätekapselointihalutaan yhteiskäyttöön
Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan ja Olkiluodolla sijaitsevan Posivan tulee tehdä yhteistyötä siten, että Fennovoiman ydinjätteet kapseloidaan Olkiluodossa, ydinjäteyhteistyötä pohtinut työryhmä esittää.
Yksimielinen työryhmä jätti loppuraporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle (kok.) torstaina.
Kustannuksiltaan olisi halvinta, että Olkiluotoon suunniteltua jäteluolastoa voitaisiin laajentaa niin, että Fennovoiman jätteet mahtuisivat sinne.
Mikäli Fennovoima rakentaa jonnekin muualle luolan mutta tekee Posivan kanssa yhteistyötä esimerkiksi jätteiden kapseloinnissa, kustannuseroksi tulee 200 miljoonaa euroa.
Posivan mukaan ero jää vain 30 miljoonaan euroon, kun kustannukset muunnetaan nykyhetkeen kolmen prosentin korolla.
Mikäli kapselointikin tehdään kokonaan eri laitoksessa, kustannuseroksi tulee miljardi euroa.
Fennovoiman 2 500 tonnin ydinjätteen varastointi Olkiluotoon maksaisi kaikkiaan 0,8–1 miljardia euroa. Täysin erillinen loppusijoitus ja käsittely maksaisi 1,7–2 miljardia euroa.
Vapaavuoren mukaan työryhmä päätyi yksimielisesti siihen, että ratkaisevaa ei ole onko loppusijoitustiloja yksi vai kaksi, vaan yhteistyö Posivan osaamista hyödyntäen. Posivan omistavat Teollisuuden Voima ja Fortum, joilla on ydinvoimalat Olkiluodossa ja Loviisassa.
Työryhmässä oli edustajia kaikista osapuolista.
Nyt käydään neuvotteluja siitä, paljonko Fennovoima joutuu maksamaan siitä, että pääsee mukaan käyttämään Posivan kapselointilaitosta. Posiva on käyttänyt asian kehittämiseen jo satoja miljoonia euroja.
Työryhmän mukaan Fennovoiman on esitettävä rakentamislupahakemuksessa, että sillä on käytettävissä loppusijoituksen toteuttamiseksi tarvittavat teknologiset menetelmät.
Vapaavuori sanoo olevansa vakuuttunut, että yhtiöiden neuvottelut johtavat lopputulokseen. Tarvittaessa hallitus voi pakottaa yhtiöt yhteistyöhön.
Fennovoima on esittänyt tähän asti Posivan luolaston hyödyntämistä. Posivan mukaan Olkiluodossa ei ole tilaa.
Työryhmän mukaan kuitenkin tilaa saattaisi löytyä nykysuunnitelman etelä- ja pohjoispuolelta. Muualla kallio on rikkonaista tai ydinvoimala tulee vastaan.
Varma tieto laajentamisesta saadaan varmasti vasta kymmenien vuosien kuluttua, kun luolastoa louhitaan 400 metrin syvyydessä.
Asiallisesti turvallisuudesta päättää Säteilyturvakeskus, joka hyväksyy jokaisen kuparikapselin sijaintipaikan sekä nykyisessä että mahdollisesti laajennetussa luolastossa.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
