Vientiliitoilta ukaasit hallituksen puoliväliriiheen: t&k-rahat palautettava, kiky-lupauksista ei lipsuta

Teknologia- metsä- ja kemianteollisuus tuovat 60 prosenttia myös Suomen palveluviennin tuloista. Kuva: Jyrki Johannes Tervo +

Tunnelma tiivistyy ennen hallituksen huhtikuista puolivälitarkastelua 24.–25.4. Vientiliitot vaativat puoliväliriiheen hallituksen tutkimus- ja kehitysrahojen palautusta viime vuosien leikkausten paikkaamiseksi.

"Tuotekehitysinvestoinnit eivät ole lähteneet kasvuun ja yritysverkostojen tekemät t&k-investoinnit ovat laskeneet noin 20 prosenttia, kun Tekesin valtion rahoitusta on leikattu", Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen totesi avatessaan vientiliittojen yhteisen tiedotustilaisuuden maanantaina.

Teknologiateollisuus, Kemianteollisuus, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus, Paperiliitto Ammattiliitto Pro, Puuliitto, Teollisuuden ammattiliitto TEAM ja Ylemmät toimihenkilöt YTN olivat yhteisellä asialla, samalla puolen pöytää. Kiistely palkoista on siirretty syksyn liittokierroksille, nyt puhuttiin muista kustannuksista ja hallituksen mahdollisuuksista vaikuttaa teollisuuden kilpailukykyyn vientimarkkinoilla.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kiinnitti huomiota tähän 75 prosentin osuuteen teollisuuden keskimääräisistä kustannuksista – erän, josta puhutaan vähemmän.

"Jätetään se 25 prosenttia keskusteltavaksi syksyyn, silloin puhutaan enemmän siitä (palkoista)", Aalto muistutti.

Ylempien toimihenkilöiden puheenjohtaja Heikki Kauppi lainasi taloustieteen nobelistia Robert Solowia, joka on todistanut, kuinka kansantuotteen kasvusta 85 prosenttia aiheutuu innovaatioista ja vain 15 prosenttia tuotantopanosten lisäämisestä. Jälkimmäisiä voivat olla työllisyyden kasvu tai tyurien pidentäminen. Uusiutuminen ja tuotteiden laadun parantamisella voi kilpailukykyä parantaa lähes rajattomasti.

Viimeisten vuosien aikana innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä on leikattu Kaupin mukaan 180 miljoonaa euroa, VTT:ltä 20 miljoonaa euroa. Budjettikurimuksessa valtion rahoitusta on leikattu myös ammatilliselta koulutukselta, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksesta. Kaupin mukaan nämä rahoituserät pitäisi palauttaa, Tekesin ja VTT:n osalta erityisesti konkreettisiin tuote- ja liiketoiminnan kehitysprojekteihin.

Kemianteollisuus on vientialoista pitänyt huolen omista investoinneistaan ja jatkanut niitä läpi 2000-luvun ja finanssikriisivuosien. Muilla toimialoilla teolisuuden itse rahoittamat t&k-investoinnit eivät ole palanneet aiempien vuosien tasolle.

Teknologiateollisuuden Turusen arvion mukaan liiton jäsenyritysten omat tuotekehitysinvestoinnit eivät vielä ole kunnolla käynnistyneet, koska teollisuus toipuu yhä lamasta:

"Neljäsosa teknologiateollisuuden yrityksistä on yhä tappiollisia, ja ensimmäiset investoinnit ovat tyypillisesti kapasiteetin kasvattamiseen, kun kysyntä elpyy", Turunen arvioi syitä teollisuuden vähäisiin tuotekehitysinvestointeihin.

Hallituksen puoliväliriiheen on odotettu jonkinlaista tutkimus- ja kehityspakettia. Rahoituksen on arvioitu löytyvän heikommin toimivista yritystuista.

Teknologiateollisuus ei ole halunnut yksilöidä, mitä nämä "huonot" yritystuet olisivat. Hänen mielestään alennettuja yritysverokantoja ei voi laskea mukaan yritystukiin, joista näin laskien kertyy laskennallinen neljän miljardin euron potti.

Liitot muistuttivat myös kilpailukykysopimuksesta, joka sitoo hallitustakin. Energia muodostaa ison kustannuserän teollisuudelle ja hallitus sitoutui luopumaan energiaverojen korotuksista, Metalliliiton Riku Aalto muistutti.

Bruttokansantuote on kääntynyt noin 1,5 prosentin kasvun vuosien miinuslukujen jälkeen. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Jaatisen arvion mukaan suomalainen yhteiskunta rakenteineen on rakennettu nopeamman talouskasvun varaan, puolitoista prosenttia ei riitä kustannuksiin.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto käy lobbausta julkisten tutkimus- ja kehitysrahojen palauttamiseksi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kirjoitti 10.4.2017 Talouselämän Tebatti-sarjassa, miten Suomessa tapahtuvan tutkimuksen ja kehittämisen tilanne on huolestuttava. "Vuonna 2016 t&k:hon käytettiin yli miljardi euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Tilanteeseen tarvitaan muutos."