Maanomistaja hakee häätöä maallaan olevalle telemastolle: ”Pörssiyhtiö jatkaa liiketoimintaa maillani, vaikka heillä ei ole voimassa olevaa vuokrasopimusta maa-alueen hallintaan”
Maa-alueen vuokrasopimus on päättynyt kohta neljä kuukautta sitten, mutta teleyhtiö ei ole poistanut mastoa.
Maanomistaja Reidar Westman hakee käräjäoikeudesta häätöä telemastolle, joka on hänen maallaan ilman voimassa olevaa maanvuokrasopimusta. Kuva: Annika HaapanenPorvoolaisen maanviljelijän Reidar Westmanin pinna alkaa olla tiukalla, tiukalla kuin hänen maallaaan Porvoon Brinkinmäellä seisovan telemaston harusvaijeri. Niiden katkominen ja maston kaataminen on käynyt mielessä.
”Olen katsonut netistä, missä järjestyksessä harusvaijerit katkaistaan, että masto kaatuu haluttuun suuntaan”, Westman sanoo.
Teleliikennemasto seisoo Westmanin maalla Porvoonjoen varrella, vaikka maston pystyttäneelllä Telia Towers Finlandilla ei ole enää voimassa olevaa vuokrasopimusta. Yhtiö käyttää mastoa, eikä se ole ilmoittanut maanomistajalle, milloin se aikoo poistua.
Yhtiö on antanut ymmärtää, että se ei poistu paikalta, vaikka maston maa-alueen 25 vuoden vuokra-aika umpeutui jo vuoden 2021 lopulla.
Kiistelty masto sijaitsee Westmanin pojan talon tuntumassa.
”Talo rakennettiin 2006 paikalle sillä oletuksella, että masto lähtee pois, kun määräaikainen sopimus päättyy. Mastosta on haittaa, sen vaijereista tippuu talvella parimetrisiä jääpuikkoja ja tuulella se ulvoo”, René Westman sanoo.
Vuokrasopimukseen on kirjattu, että vuokra-ajan päätyttyä Telia on velvollinen poistamaan rakenteensa ja siistimään vuokra-alueen. Missä ajassa vuokra-ala siivotaan, sitä ei sopimukseen ei erikseen kirjattu.
Talo rakennettiin 2006 paikalle sillä oletuksella, että masto lähtee pois, kun määräaikainen sopimus päättyy.
Kun Westman kiirehti selvyyttä avoinna olevaan aikatauluasiaan, Telia Towers Finland ilmoitti sähköpostilla noudattavansa maanvuokralain 76 §:n mukaista kolmen kuukauden siistimisaikaa.
Westman odotti. Aika kului umpeen, mutta vuokralainen ei lähtenyt. Alkoi näyttää siltä, että yhtiö haluaa jatkaa maston käyttöä vastoin maaomistajan tahtoa.
Westmanin vaikutelma Telian aikeista pysyä hänen mailllaan vahvistui, kun paikalliselta sähkölaitokselta otettiin yhteyttä alkuvuodesta.
”He pyysivät lupaa saada kaivaa uusi paksumpi sähkönsyöttökaapeli maston 5 g verkkoasennusta varten. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun maston purkamisen pitäisi olla jo käynnissä”, Westman hämmästelee.
Maaliskuun päättyessä kolmen kuukauden siistimisaika oli kulunut umpeen. Westman haki häätöä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudesta. Samalla hän haki lupaa myydä masto ja rakennelmat ja laitokset julkisella huutokaupalla.
Westman kokee häätökanteen ainoksi tavaksi saada Telia Towers Finland kertomaan, milloin se on lähdössä tontilta. Mukana oli myös kiukkua yhtiön ylimieliseksi koettua toimintaa kohtaan.
”Pörssiyhtiö jatkaa liiketoimintaa maillani, vaikka heillä ei ole voimassa olevaa vuokrasopimusta maa-alueen hallintaan. He pelaavat aikaa saadakseen jonkun muun ratkaisun”.
Telia Towers Finland on sittemmin ilmoittanut, ettei se ole lähdössä pois Westmanin mailta, vaikka vuokrasopimus päättyi. Yhtiö katsoo, että maanvuokrasopimuksen päättyminen ei suoraan johda velvollisuuteen purkaa tukiasema tai lopettaa sen toiminta.
”Teleyrityksillä on viestintälainsäädännön perusteella oikeus pitää kriittistä infrastruktuuria maa-alueella, vaikka sen vuokrasopimus olisi päättynyt tai sijoittamissuunnitelma olisi vahvistamatta”, Telia Towers Finlandin toimitusjohtaja Tuomo Kokkila vastaa sähköpostitse.
Kun vuokraaminen ei onnistu, on yhtiö hakenut Porvoon rakennusvalvonnnalta niin sanottua sijoitussuunnitelmaa. Se on sähköisen viestinnän palveluita koskevassa laissa mainittu poikkeama, joka antaa mahdollisuuden sijoittaa masto ilman maanomistajan lupaa, jos osapuolet eivät pääse sopimukseeen maston sijoittamisesta toisen kiinteistölle.
Westman pelkää, että teleyhtiö yrittää pakkolunastaa alueen itselleen, kuten kävi vastaavassa tapauksessa Tuusulassa runsas vuosi sitten.
Teleoperaattori Elisa joutui kuitenkin perääntymään ja lähtemään tontilta vuokrasopimuksen päättyessä. Maanomistaja ilmoitti ryhtyvänsä purkamaan oikeudettomasti pidettyä mastoa. Ennen purkuilmoitusta teleyhtiö oli jatkanut liiketoimintaa paikalla ilman maa-alueiden hallintaoikeutta.
Maanomistajan poika Kari Ljungberg oli asiassa aktiivinen ja kertoi MT:ssä olevansa valmis avustamaan maaomistajia, jotka haluavat mailtaan maston pois tai asianmukaisen korvauksen. Westman näki jutun ja pyysi sen perusteella apua Ljungbergiltä.
”Epäsuhta maanomistajan ja isojen pörssiyhtiöiden välillä on niin suuri, että maanomistajat eivät pysty turvaamaan etujaan. Teleyhtiöt uhkaavat usein sijoitussuunnitelmaksi naamioidulla pakko-otolla, jos eivät meinaa saada tavoitteitaan läpi”, Ljungberg sanoo.
Tuusulan ja nyt Porvoon tapauksessa teleyhtiöt vetoavat sähköisen viestinnän palvelusta annettuun lakipykäkälään, jonka nojalla maston voi sijoittaa pattitilanteesa ilman maanomistajan lupaa.
”Kyseistä pykälää voi soveltaa vain uusien mastojen kartalle laittamiseen, ei jo olemassa olevien mastojen pystyttämiseen eli voimassa olevien vuokrasopimusten yksipuoliseen uusimiseen”, Ljungberg katsoo.
Telia Towers Finland on ilmoittanut, että se aikoo odottaa Porvoon rakennusvalvonnan kantaa yhtiön toivomaan sijoituslupapäätökseen.
Asialla on merkitystä myös laajemmin, sillä lähivuosina on katkolla tuhansia mastojen vuokrasopimuksia eri puolilla maata.
Ljungbergin mukaan laissa mainittua sijoitussunniltema on useissa tapauksissa pyritty käyttämään pakko-oton tapaan.
”Teleoperaattoreiden suosimisesta on tullut ilmeisesti maan tapa. Kyse on ilmeisen tietoisesta lain vastaisesta menettelystä, jossa viranhaltijat polkevat maanomistajien perustuslakiin pohjaavia oikeuksia”, Ljungberg sanoo.
Edit. 3.5.22 klo 8.14 lisätty otsikkoon sitaatti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
