Turpeen nostostapitää keskustella
Turvetuotanto on Suomen
energiataloudelle tärkeä
ala, josta saadaan kotimaista energiaa. Turpeen noston vesistövaikutuksista on puhuttu paljon ja turvesoilta laskevat laskuojat on saatu paremmalle tasolle saostusaltaiden kemikaalien yms. ansiosta, jotka normaalikesänä toimivat aika hyvin, mutta kun tulee märkä kesä ja kaatosateet, niin ”turvemoskaa” karkaa vesistöihin.
Ilman kautta kulkeutuvien turvepölyjen suhteen näyttää siltä, että niiden vähentämiseksi ei ole tehty juuri mitään.
Turpeen noston pahimpia pölyttäjiä näyttävät olevan nämä ”imuvaunut” jotka nostattavat turvepölyn usean sadan metrin korkeuteen ja sieltä se ilmavirtausten mukana kulkeutuu monien kilometrien päähän lähtöpaikasta ja laskeutuu alas.
Turvesuon vaikutusalue turvepölyn leviämisen perusteella laskettuna on useita kilometrejä. Jos esim. kesän aikana laskeuma olisi 1 cm, niin päivää kohden laskeuma olisi niin vähäinen että eipä sitä paljaalla silmällä erota. Kun lasketaan että samalta turvesuolta nostetaan turvetta usean kymmenen vuoden ajan, niin kertymä on suuri. Esimerkkitapauksessa laskeuma kymmenessä vuodessa olisi 10 cm kuivaa turvepölyä ja kun otetaan vielä huomioon että veteen joutuessaan kuivaturve turpoaa, niin vuosien mittaan vesistöihin kertyy melkoinen turveliete.
Eikö turvetuotantoa voisi tehdä siistimmällä tavalla esimerkiksi palaturpeennostona tai jollain muulla vastaavalla
tavalla, joka olisi urakoitsijankin kannalta parempi (ei ole niin sääherkkä laji kuin jyrsinturpeennosto eikä sotke vesistöjä). Jos tällä menolla ja nostotavalla jatketaan, niin tulevaisuudessa meidän joet ovat mutaviemäreitä ja järvet haisevia, umpeen kasvavia lätäköitä.
Eikö olisi oikeus ja kohtuus että turpeen polttajilta perittäisiin pieni vero, joka palautettaisiin sen kunnan hyväksi josta turve on haettu, siten maaseutukunnille jäisi muutakin kuin
likaiset vesistöt. Näin saatu raha voitaisiin käyttää esimerkiksi vesistöjen hoitoon.
Jouko Tuomela
Ii
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
