Turun puukottaja kiisti oikeudessa terroristisessa tarkoituksessa tehdyt murhat – myönsi kaksi tappoa ja kahdeksan tapon yritystä

Puukkoiskua alettiin käsitellä tiistaina valmisteluistunnossa Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER 

Turun puukkoiskun tekijä kiistää terroristisessa tarkoituksessa tehdyt murhat, kertoi hänen asianajajansa Kaarle Gummerus tänään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa alkaneessa valmisteluistunnossa. Gummeruksen mukaan syytetty myöntää kaksi tappoa ja kahdeksan tapon yritystä, mutta kiistää murhat, murhan yritykset ja terroristisen tarkoituksen.

Puukottajaa, 23-vuotiasta marokkolaista Abderrahman Bouananea, syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta sellaisen yrityksestä.

Gummeruksen mukaan syytetyn alkuperäinen tarkoitus oli tappaa pari kolme ihmistä torilla. Hän toivoi tulevansa poliisin surmaamaksi, mutta kun näin ei käynyt, hän muutti suunnitelmaansa. Hän päätti Gummeruksen mukaan paeta ja vahingoitti matkalla ihmisiä.

"Päämieheni itse mieltää tekonsa terroristiseksi, mutta oikeuden pitää nyt punnita, täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö", Gummerus totesi.

Turvapaikanhakijana Suomeen väärillä papereilla tullut Bouanane puukotti elokuussa kymmentä ihmistä Turussa. Puukotuksissa kuoli kaksi naista sekä haavoittui kuusi naista ja kaksi auttamaan tullutta miestä.

STT kertoo syytetyn nimen poikkeuksellisen rikosepäilyn ja lukuisten silminnäkijähavaintojen vuoksi.

Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen Oulun syyttäjänvirastosta totesi ennen istunnon alkua, että kyse on ennakkoluonteisesta tapauksesta, johon ei löydy selkänojaa aiemmasta oikeuskäytännöstä Suomessa. Hänen mukaansa teko täyttää laista löytyvän terroristisen teon tunnusmerkistön.

"Syytteessä lähdetään siitä, että vastaaja on tehnyt nämä teot terroristisessa tarkoituksessa ja hänen tarkoituksensa on ollut aiheuttaa vakavaa pelkoa", Koistinen totesi.

Bouanane oli hänelle tehdyn mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeinen, eli hän toimi täydessä ymmärryksessä. Jos täydessä ymmärryksessä oleva tuomitaan murhista, rangaistus on lain mukaan elinkautinen.

Turun puukkoiskun uhrit ja heidän läheisensä vaativat oikeudessa noin 600  000 euron kärsimyskorvauksia. Lisäksi useat heistä vaativat kymmenientuhansien eurojen korvauksia erilaisista pysyvistä ja tilapäisistä haitoista.

Suurimpia yksittäisiä korvauksia vaatii mies, joka yritti auttaa puukotuksen uhriksi joutunutta naista ja sai itse niin pahat vammat, että on loppuikänsä pyörätuolissa. Mies vaatii pysyvästä haitasta korvaukseksi 100  000 euroa.

Syytettä kahden muun syyttäjän kanssa ajavan apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen mukaan Bouananen tarkoituksena oli aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.

Esitutkinnan mukaan puukkoiskun tekijä ihannoi Isisiä ja näki itsensä Isisin sotilaana. Silminnäkijät kertoivat hänen huutaneen tapahtumien aikaan "allahu akbar", suomeksi käännettynä "jumala on suuri".

Bouanane kertoi itse poliisille aloittaneensa Isisiin liittyvään materiaaliin tutustumisen noin kolme kuukautta ennen puukotuksia. Yhdeksi syyksi tekoonsa hän on sanonut länsiliittouman ilmaiskut Syyrian Raqqassa.

Bouananen olkalaukusta löytyi käsin kirjoitettu manifesti, jonka hän oli lukenut iskupäivänä Turun Brahenpuistossa videolle. Videon hän jakoi Telegram-pikaviestipalvelussa ennen tekoaan. Manifesti on poliisin mukaan useiden minuuttien mittainen julistus, jossa pohditaan vääräuskoisuutta ja oikeaoppisuutta ja sitä, kuka sortaa muslimeita.

Bouananea ja asianomistajia, eli esimerkiksi uhreja ja uhrien läheisiä, ei ole velvoitettu tulemaan valmisteluistuntoon henkilökohtaisesti.