vierasyliö Ranskassa valmistaudutaan vaaleihin
Ranskan taloutta uhkaa lama. Vaikka marraskuussa teollisuustuotanto nousi odotuksia paremmin, investoinnit vähenivät. Lisäksi pankkien vakavaraisuus saattaa heiketä velkaantuneiden maiden korkojen nousun tahdissa.
Kreikan kirjatessa alas velkojaan monet ranskalaispankit tarvitsevat uutta omaa pääomaa. Kauppataseen vaje on ollut viime kuukausina kasvussa.
Presidentti Sarkozyn mielestä kyseessä on kansantalouden uskottavuus ja luotettavuus. Ranskalaisten on tehtävä enemmän työtä. Maa tarvitsee innovatiivisia investointeja, jotta kilpailukyky paranisi. Suunnitteilla on toimenpiteitä, joilla uhkaavaa lamaa torjutaan.
Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisen investointirahaston resursseja lisätään. Sarkozy haluaa EU:n sopimuksen täydentämistä ennen maaliskuuta. Hallitus tiivistää yhteistyötä työnantajien ja ammattiyhdistysten kanssa kasvustrategian toteuttamiseksi. Myös EU:ssa etsitään yhteisiä keinoja talouskasvun turvaamiseksi.
Ilman uusia ponnistuksia Euroopan kaikki maat uhkaavat painua negatiiviseen kierteeseen. Se ei oikene ennen kuin poliitikot tekevät päätöksiä, jotka vakuuttavat markkinat heidän kyvystään hoitaa EU:n johtamisongelmat, euron rakennevaikeudet ja valtioiden ylivelkaantumisen. Sijoittajat edellyttävät, että EU:n sisämarkkinat toimivat ja luovat puitteet kilpailukykyiselle teollisuudelle, maataloudelle ja palveluille.
Painetta lisäsi Standard&Poorsin päätös laskea myös Ranskan luottokelpoisuus AA+ -luokkaan. Sarkozy alkoi heti menettää kannatustaan ja äärioikeiston Marie le Pen kasvattaa omaansa.
Sarkozy ja Merkel hakevat mallia, jossa Euroopan Neuvosto, eli jäsenvaltioiden johtajat, päättää yhdessä talouden yhteistyömuodoista ja sen organisoinnista. Sarkozy haluaa kriisin ratkaisemiseksi lisätä nopeasti enemmistöpäätösten käyttöä. Talouskuri ja sanktiot tarvitaan euroalueella voimaan nopeasti. Tavoitteena on valtioiden välisen sopimuksen hyväksyminen viimeistään maaliskuussa 2012.
Sijoittajavastuu nykymuodossaan koskee vain Kreikkaa ja väliaikaista vakausrahastoa. Jatkossa noudatetaan IMF:n sääntöjä ja Euron vakausjärjestelmä uudessa muodossaan toimii sen kanssa yhteistyössä Euroopan keskuspankin hallinnassa. Velkojen maksamatta jättämistä euromaissa ei enää hyväksytä.
Euroopan Neuvoston kokous vahvisti valtaosan Ranskan ja Saksan ehdotuksista kokouksessaan 9.12., mutta Iso-Britannia jäi sopimuksen ulkopuolelle. Sarkozyn tulkinnan mukaan kaikki euromaat ovat periaatteessa hyväksyneet pääkohdat sopimuksesta. Euromaiden lisäksi sopimukseen voivat liittyä kaikki halukkaat jäsenet.
Päätös Euroopan keskuspankin lainoista jäsenvaltioiden pankeille kolmen vuoden ajan yhden prosentin korolla vakauttaa merkittävällä tavalla alueen ylivelkaantuneiden maiden hallitusten tilannetta.
Ensimmäinen lainakierros toteutui mittavana vuoden vaihteessa. Se vakautti lyhytaikaisten velkapapereiden korkoja, mutta epävarmuus pitkien lainojen koroissa jatkuu. Lisäksi pankkien keskinäistä luottamusta hiertää edelleen Kreikan lainakohtelun keskeneräisyys ja amerikkalaisten luottoluokittajien jatkuva painostus.
Sarkozyn tavoittelee niin vahvaa unionia, että se pystyy valvomaan etujaan kauppaneuvotteluissa, kehittämään teollisuuttaan ja maatalouttaan omien päätöstensä mukaisesti ja suojaamaan rajojaan nykyistä paremmin sekä dumping – ja epäeettiseltä kaupalta että laittomalta maahanmuutolta.
Sarkozyn haluaa muutoksia myös Schengen–sopimukseen. Lisäksi hän haluaa verottaa tuontia ja pääoman siirtoa EU:n tai Ranskan rajalla, jotta sosiaaliturva voitaisiin pitää korkealla tasolla. Sitä ei enää kotimaista työtä verottamalla pystytä Ranskassa takaaman.
Sarkozy uhkaa ottaa käyttöön niin sanotun Tobinin veron, eli verottaa kansainvälisiä varainsiirtoja jopa yksin Ranskassa, jos koko EU ei nopeasti toteuta veronkantoa. Uhkaus tuskin johtaa toimenpiteisiin, sillä kansainvälinen raha kiertää helposti Ranskan.
Ilman Iso-Britanniaa veroa ei voitane toteuttaa ja se vastustaa sitä, jolleivät kaikki maat sitoudu siihen.
Sosialistien Francois Hollanden kampanja käynnistyi toden teolla vasta joulukuun alussa. Sosialistit ovat hyökänneet voimakkaasti Sarkozyn toimia vastaan väittäen hänen alistuvan kaikessa Merkelin tahtoon ja Ranskan menettävän itsenäisyyttään. He nostavat esiin mielikuvia Bismarckista ja Natsi-Saksan ajoista.
Sekä Merkel että Sarkozy tyrmäävät väitteet pahantahtoisensa, vastuuttomana mustamaalauksena.
Joulukuussa Holland julkisti ensimmäisen kerran oman kantansa euromaiden sopimukseen. Hän piti sitä riittämättömänä vakauttamaan markkinat. Hän sanoo neuvottelevansa sen uudelleen, jos hänet valitaan presidentiksi. Hän haluaa Euroopan keskuspankin voimakasta interventiota tukemaan kriisimaita ja eurobondien käyttöön ottoa.
Lisäksi tarvitaan suunniteltua voimakkaampi vakausrahasto. Holland on valmiimpi kehittämään liittovaltiota, kuin Sarkozy. Hän lupaa palauttaa Ranskan suuruuden ja voiman. Tosiasiassa hän pyrkii rikkaiden maiden tuen avulla varmistamaan, että Ranska voi jatkaa sosialistien valitsemalla tiellä.
Vilkkainta keskustelua on syntynyt sosialistien ja vihreiden yhteistyösopimuksesta. Se sisältää esityksen asteittaisesta luopumisesta ydinenergiasta. Korvaavia energiamuotoja ei esitellä eikä kustannuksia ole laskettu.
Muutoinkin sosialistien kampanjan teemat perustuvat optimistiseen talouskehitykseen. Laskelmat julkisten virkojen lisäämisestä, eläkeiän pitämisessä 60 vuodessa ja 35 tunnin työviikosta tuntuvat utopialta näkyvissä olevien talouslukujen ja julkisen sektorin velan lyhennystarpeiden valossa.
Presidentin vaalien vaalipäivä on 22.4. Jos ranskalaisille äänestäjille tulee tunne Saksan sanelupolitiikasta ja Sarkozyn taipumisesta Merkelin tahtoon vastoin Ranskan etuja, hän häviää vaalit. Jos hän puolestaan kykenee esiintymään vahvana ja tasavertaisena neuvottelukumppanina ja tien näyttäjänä ulos kriisistä, hänen mahdollisuutensa jatkaa seuraavalla kaudelle vahvistuvat.
Mielipidemittausten perusteella toiselle kierrokselle pääsevät Sarkozy ja Hollande, mutta Marie le Pen on aivan kannoilla.
PEKKA JUNTUNEN
Kirjoittaja on valtiotieteitten maisteri ja hän on toiminut elinkeinoelämän kansainvälisissä tehtävissä.
Ranskalaisten
on tehtävä
enemmän työtä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
