päivän punkti Karenssi
Ruotsissa toteutettiin 1990-luvun alussa iso kansanterveysuudistus. Kansa tervehtyi kertaheitolla, kun työmarkkinoilla otettiin käyttöön karenssipäivä.
Karenssipäivä tarkoittaa sitä, että ensimmäisestä sairauspäivästä ei saa palkkaa. Ruotsissa sekä porvarit että sosialidemokraatit olivat karenssipäivän toteuttamisesta samaa mieltä.
Karenssipäivä näkyi heti tilastoissa. Sairauspoissaolot vähenivät, varsinkin maanantaisin.
Ruotsalaiset tuntuvat olevan edelleen sitä mieltä, että uudistus kannatti. Maan tavaksi oli tullut, että töistä saattoi olla pois silloin kun huvitti. Omavastuu paransi työmoraalia.
Karenssipäivä ei silti ole ongelmaton. Moni lähtee töihin, vaikka on sairas. Yhden päivän palkan menetys koskee eniten pienituloisia.
Suomessa karenssipäivän vastustajat sanovat, että meillä työmoraali on korkea eikä täällä ole pinnareita. Karenssia ei tarvita.
Epäilemättä työmoraali on keskimäärin korkea, onhan se aina ollut. Toisaalta työpaikoilla tiedetään, että on väkeä, joka pystyy olemaan poissa pienimmästäkin syystä eikä aina ole syynä oikea sairaus.
Sairauspoissaolot ovat suurimpia naisvaltaisilla aloilla. Miksi näin on, siihen ei kukaan ole antanut kattavaa selitystä. Syitä on todennäköisesti useita.
Karenssipäivä nousi keskusteluun, kun kokoomus yllättäen alkoi vaatia sitä Suomeen. Pääministeri Jyrki Katainen ei kuitenkaan ollut asian takana. Katainen jäi perinnemiesten jalkoihin.
Kokoomuksen oikeistosiipi, jossa on paljon varsinkin yrittäjiä, on jo pitkään arvostellut hiljaa puolueen liberaalia linjaa. Kun kokoomuksella on mennyt hyvin, mölyt on tähän asti pidetty mahassa.
Karenssipäiväesitys olikin muistus puolueen johdolle, että vaikka katto on korkealla ja seinät leveällä, ne ovat silti olemassa. Kaikki eivät ole innoissaan siitä, että kokoomus leikkii työväenpuoluetta.
Kunnallisvaalien jälkeen kukaan ei enää muista karenssipäivää. Silloin on aika palata arkeen ja alkaa korottaa veroja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
