Hallitus elvyttää kasvuhakuisia keskisuuria yrityksiä
Ville Pöyry hitsaa sahakonetta Mäntyharjulla Veiston tehtaalla. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoTalouden kasvua rahoitetaan 300 miljoonalla eurolla, päätti hallitus torstaina kehysriihessä. Rahoista 190 miljoonaa osoitetaan yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön. Toisin sanoen helpotetaan kehitystyötä tekevien palkkaamista.
Elvytyspaketista eniten hyötyvät keskisuuret kasvua hakevat yritykset, arvioi Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.
Tasaista arkea pyörittävälle perheyritykselle, joka ei kasvua hae, ei etuja tule. Niille hallituksen päätökset tuovat päinvastoin vaikeuksia, sillä arvonlisäveron korotus ja verotuksen kiristys syövät kansalaisten ostovoimaa.
”Talouden kasvua ylläpitänyttä kotimaista kulutusta alv:n korotus leikkaa merkittävästi. Se heittää vastuuta kasvusta vientiyrityksille”, Malinen sanoo.
Maatalousyrittäjä ei kasvurahoista juuri kostu. Sen sijaan maataloustukien 30 miljoonan leikkaus heikentää kannattavuutta vuonna 2015.
Hallituksen toiminta on Malisen mukaan loogista, sillä puhtaaseen tukipolitiikkaan ei tässä taloustilanteessa ole varaa.
”Yhteiskunta odottaa, että saa omansa takaisin. Hyötyä pitää tulla talouskasvusta. Sitä tässä haetaan”, Malinen sanoo.
Hallitus siis sijoittaa rahaa ja haluaa sijoitukselleen tuottoa.
Hallitus ei ole kertonut, miten paljon tuloja se odottaa kasvupaketilta. Malisen mielestä oleellista on se, synnyttääkö tuki uutta kehitystyötä vai ulkoistetaanko jo olemassa olevaa tuen varaan.
Pieniä yrityksiä kehitystuki ei juurikaan hyödytä.
”Se kohdistuu työntekijöiden palkkaamiseen. Pienissä yrityksissä ei voi olla pelkästään T&K-työntekijöitä, joten tuki kohdistuu lähinnä keskisuuriin yrityksiin”, Malinen sanoo.
Ostovoiman heikkeneminen myös hankaloittaa helposti ja runsaasti työllistävien palveluyritysten taloutta.
Sahakoneita valmistavalle Mäntyharjulaiselle Veistolle tuotekehityksen tuki on hyvä uutinen.
”Vientiyritykselle tuki on tärkeää. Kilpailijat kuitenkin saavat omissa maissaan tukia. Ilman tukia aikoinaan Veisto ei olisi nyt näin kansainvälinen”, toimitusjohtaja Markku Rautio sanoo.
Kaikkiaan paketti on yritysten kannalta kohtuullinen, Malinen arvioi. Keinoista tärkein on juuri tutkimus- ja kehitystyön verovähennys.
”Muut toimenpiteet ovat pieniä tai vaikuttavat vasta pitkän ajan kuluessa seuraavan hallituksen kaudella.”
Yksityishenkilöille myönnetään verovähennys, jos he sijoittavat listaamattomaan kasvuyritykseen. Muutoksen toivotaan kannustavan niin sanottujen bisnesenkeleiden sijoituksia.
Toinen investointeihin kannustava keino on yrityksille annettu mahdollisuus tehdä kaksinkertaiset poistot vuoden 2014 loppuun saakka. Toimi kannustaa teollisuutta investoimaan.
Hallituksen päätökset noudattavat pitkälti vastikään laadittua investointistrategiaa. Strategian tehneen vuorineuvos Jorma Elorannan mukaan vielä päätöksiä tärkeämpää on tahtotila.
Elorannan mukaan tahtotila välittyy päätöksistä, kertoo Kauppalehti.
Vaikka verojen kiristäminen vaikeuttaa yritysten toimintaa, ei kiristettäväksi valittu pahimpia mahdollisia veroja. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on tyytyväinen, että kiristys kohdistui arvonlisäveroon.
”Arvonlisäveron nosto on taloudelle ja yritystoiminnalle vähemmän haitallinen kuin monien muiden verojen kiristäminen”, Järventaus sanoo.
Keinojen kokoluokka on Järventauksen mielestä riittävä.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on pettynyt, että hallitus kiristää verotusta enemmän kuin leikkaa menoja.
”Näillä päätöksillä ei edistetä talouskasvua. Se voi johtaa säästöjen ja jatkuvien veronkorotusten kierteeseen”, EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen sanoo.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
