Kangasalla "tunnustetaan tosiasiat" - vaihtaa kuntamuodon kaupungiksi ensi vuonna

Enemmän kuin joka kolmas kunta on kuntamuodoltaan kaupunki. Kuva: Jukka Pasonen

Kunnan nimen vaihtaminen kaupungiksi saattaa tuoda alueelle taloudellista kilpailuetua. Näin uskotaan ainakin Kangasalla, jonka valtuusto päätti ottaa kaupunki-nimityksen käyttöön ensi vuoden alussa.

Suomessa kunta saa alkaa kutsua itseään kaupungiksi niin halutessaan, eikä nimitykselle ole erityisiä kriteerejä.

Kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan kaupunkina Kangasala saattaa houkutella elinkeinoelämän toimijoita kansallisesti ja kansainvälisesti paremmin kuin kuntana. Houkuttelevuutta lisätään kiinnittämällä huomiota urbaaniin asuinympäristön, hyviin palveluihin ja liikkuvuuteen.

”Jatkossa Kangasala panostaa poikkeuksellisen viihtyisään asuinympäristöön tiiviissä taajamassa sekä tehokkaaseen joukkoliikenteeseen”; Auvinen sanoo.

Kaupungiksi muuttumisesta ei keskusteltu Kangasalla suinkaan ensimmäistä kertaa. Vuonna 1992 käsiteltiin kaupunki-nimityksen käyttöönottoa, mutta asian pohdiskelu virallisissa yhteyksissä loppui seuraavana vuonna.

”Kangasala on muuttunut olennaisesti ja pysyvästi näiden 25 vuoden aikana. Nyt oli kyseessä näiden tosiasioiden tunnistaminen”, Auvinen sanoo.

Neljännesvuosisadassa Kangasala on Auvisen mukaan tiivistynyt kaupunkimaiseksi. Kangasalalaisista 90 prosenttia asuu taajamassa ja sama osuus työpaikoistakin on taajamissa.

Kerrostalohuoneistoja valmistui kunnan alueella viime vuonna enemmän kuin pientaloja, ja työvoimastakin alkutuotannossa on enää 4,4 prosenttia.

Asukasluvultaan Kangasalaa suurempia kuntia ovat Nurmijärvi, Kirkkonummi ja Tuusula. Toisaalta Suomessa on lukuisia kaupunkeja, jotka ovat asukasluvultaan Kangasalaa pienempiä.

Kangasalla kolmasosa valtuustosta äänesti kaupungiksi muuttumista vastaan. Auvisen mukaan tämä saattaa johtua siitä, että Kangasalla tapahtunutta muutosta ei ole vielä sisäistetty. Kunnanjohtaja korostaa, että kaupunkinakaan Kangasala ei unohda maaseutuaan.

”Menestyksemme perustuu siihen, että voimme tarjota kaupunkimaista asumista, mutta myös pientalotontteja taajamassa ja asumismahdollisuuksia maaseudulla”, Auvinen sanoo.

Kangasalan muuttovoitto perustuu 25–34-vuotiaaseen työvoimaan, joka tuo mukanaan myös veroeuroja. Kaupungiksi muuttuminen ja mahdollisesti uusien yritysten houkutteleminen tukee kehityksen jatkumista.

”Totta kai on aivan eri asia kehittää strategisesti kuntaa kuin kaupunkia. Se saattaa johtaa toisenlaisiin ratkaisuihin, kun arvioidaan, mitkä ovat houkuttelevimpia ja vetovoimaisimpia paikkoja.”

Monilta osin nimityksen vaihtamisella ei ole kangasalalaisille mitään merkitystä. Kunnan oikeudellinen tai hallinnollinen asema ei muutu, ei myöskään kuntalaisten asema.

Kunnan työntekijöille muutokset ovat olemattomia. Vuoden alussa otetaan käyttöön kaksi uutta titteliä, kun kunnanjohtajasta tulee kaupunginjohtaja ja kunnanpuutarhurista kaupunginpuutarhuri. Kumpikaan ei saa uuden tittelin turvin entistä korkeampaa palkkaa.

Tammikuun ensimmäisenä päivänä Auvinen siis herää ensimmäistä kertaa kaupunginjohtajana. Tuntuuko se erilaiselta?

”Enpä usko”, Auvinen naurahtaa. ”Tämä on ennen kaikkea strateginen valinta, joka vahvistaa vahvuuksiamme ja vetovoimaamme.”