Parin miljardin eurontietovyyhti odottaa ratkaisijaa
Lääkärit ja hoitajat kirjaavat potilaiden kertoman terveyskeskuksissa ja sairaaloissa, laboratoriot tuottavat mittaustuloksia ja monet sairaalalaitteet suoltavat tietoa taukoamatta.
Varsinaisen potilastiedon päälle sovitellaan ajan- ja tilanvarausjärjestelmiä, hoitohenkilökunnan työvuoroja ja lopulta lähetetään laskuja.
Kaikkiaan potilas-kansalaisten ympärille kiertyvä tietovyyhti on niin mittava, että Sitran teettämä konsulttiselvitys on arvioinut järjestelmien uudistamisen koko Suomessa maksavan 1,2–1,8 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana.
.
Nykyisiä tietojärjestelmiä ovat vaivanneet yhteensopivuusongelmat ja vaikeakäyttöisyys.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia sairaalalääkäreistä hankkii potilastietoja pääasiallisesti paperipostina tai faksilla tilanteissa, joissa tietoa tarvitaan oman organisaation rekisterin ulkopuolelta.
Potilaalle koituvista hyödyistä huolimatta potilastietoja ei tästä syystä välttämättä hankita lainkaan oman talon ulkopuolelta, koska lääkärit kokevat tiedonhaun vievän liikaa aikaa.
”Suurin ongelma on, että sairaalat ja perusterveydenhuolto ovat eri järjestelmissä”, vahvistaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen.
Husin sairaalat joutuvat tulemaan toimeen 26 eri kunnan terveyskeskusten tuottaman tiedon kanssa. Tietoja voi jopa kadota matkan varrella.
Lehtosen mukaan organisaatioluettelot, joiden pitäisi ohjata posti oikeaan paikkaan, eivät pysy muutosten vauhdissa. Potilasasiakirjat saatetaan lähettää yksikköön, jota ei ole enää olemassa. Silloin tieto ei välttämättä pääse ikinä perille.
Ylen uutisen mukaan kömpelöt tietojärjestelmät ovat Helsingin terveyskeskuksissa johtaneet siihen, että yksi lääkäri ehtii päivittäin hoitaa 10 potilasta aiemman 14:n sijaan.
Hus on maan suurin sairaanhoitopiiri. Se käynnistää syksyllä uuden potilastietojärjestelmän hankinnan. Husissa on kiinnostuttu suurten, kansainvälisten ohjelmistoyhtiöiden tuotteista.
Kyseessä on merkittävä suunnanmuutos, sillä tähän saakka Hus on tullut toimeen samalla järjestelmällä 15 vuotta. Sitä on paikattu ja päivitetty, mutta tuote ei enää tyydytä.
”Suomessa oltiin potilastietojärjestelmien kehityksen etunenässä 2000-luvun alkuun asti. Ohjelmaratkaisut alkavat olla teknisesti vanhentuneita”, Lehtonen toteaa.
Lehtosen mukaan tämän hetken edistyneimpiä järjestelmiä tarjoavat suuret, kansainväliset toimijat. Niiden tuotteissa on huomioitu nykyteknologia mobiililaitteineen. Yhtiöt pystyvät käyttämään ohjelmiensa kehitykseen moninkertaisesti rahaa vain Suomessa toimiviin yrityksiin verrattuna.
Husin kiinnostus tiettyjen amerikkalaisten yhtiöiden tuotteisiin ja sitä edeltänyt konsulttiselvitys ovat herättäneet myös voimakasta arvostelua. Helsinkiläinen bloggaaja Otso Kivekäs toi kirjoituksessaan julkisuuteen, että eri tietojärjestelmiä arvioinut konsulttiyhtiö Accenture päätyi suosittelemaan Epic-nimistä järjestelmää, jota se itse edustaa.
Kivekkään ja muiden arvostelijoiden mukaan ongelmana on myös, että amerikkalaisyhtiöt tarjoavat suljettua tuotetta. Kun toimittaja on kerran valittu, muutostöitä ei voi ostaa miltään muulta taholta. Ohjelmistoyhtiö saavuttaa näin monopoliaseman ja pystyy lypsämään kovia hintoja ylläpidosta ja muutoksista.
Samalla logiikalla ovat toimineet nykyistenkin ohjelmien toimittajat. Arvostelijat suosittelevat julkisen sektorin hankkijoita vaatimaan avoimia järjestelmiä, joiden muutostyöt ja ylläpidon voi aidosti kilpailuttaa.
Husin hankintapäätös ei suoraan vaikuta muiden sairaanhoitopiirien päätöksiin, sanoo tietojärjestelmäjohtajan viransijainen Hannu Joentausta Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiristä.
”Meillä ei ole paineita uuteen järjestelmään. Katsomme Husin hanketta mielenkiinnolla. Ei ole sinänsä mikään arvo, että järjestelmä on kansainvälinen.”
Joentausta on samaa mieltä arvostelijoiden kanssa siitä, että yhteen toimittajaan lukkiutumista olisi vältettävä. Tietojärjestelmien hankinta pitäisi toteuttaa siten, että työ voidaan kilpailuttaa eri toimijoiden kesken.
”Ihanneratkaisu olisi avoin kilpailulle. Siihen voisi liittää usean toimittajan tekemiä osia. Se on varmasti totta. ”
”Mutta on helppo sanoa: älkää olko sidoksissa yhteen toimittajaan. Käytännössä kilpailutus on vaikeaa, sillä kukaan ei aloita puhtaalta pöydältä nyt.”
Painetta järjestelmien uusimiseen on koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt, että julkisen terveydenhuollon on liityttävä kansalliseen potilastietoarkistoon syyskuuhun 2014 mennessä ja yksityisten toimijoiden vuotta myöhemmin.
Potilastietoarkisto palvelee jatkossa myös tietojärjestelmien kilpailuttamista ja yhtenäistymistä, arvioi hallitusneuvos Pekka Järvinen ministeriöstä.
Kansallinen arkisto ei korvaa kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien omia järjestelmiä, mutta se pakottaa ne tuottamaan yhteensopivaa, saman standardin mukaista tietoa.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
