Maataloutta tuetaan lähes joka maassa
Lähes poikkeuksetta kaikki maailman maat tukevat maatalouttaan jossain muodossa. Keinot vaihtelevat alueittain ja maittain.
Maissa, joissa kauppaa ei ole vapautettu, esimerkiksi Norjassa ja Japanissa, viljelijöitä tuetaan hintatuilla. Tuontituotteita rajoitetaan tulleilla ja maan omille maataloustuotteille maksetaan tarvittaessa vientitukea.
”Hintatuet eivät ole yhteiskunnan kannalta järkevä ratkaisu, mutta Norjalla ja Japanilla on niihin varaa. Eikä niiden maataloustuotannolla ole vaikutusta maailmanmarkkinoihin”, maatalousekonomisti Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta sanoo.
”Tuotantopanoksien, kuten lannoitteiden, hankkimiseen osoitettu tuki on todettu markkinoita vääristäväksi teollisuusmaissa, mutta Maailmanpankin tutkimuksissa on havaittu sen toimivan hyvin eräissä Saharan eteläpuolisen Afrikan kehittyvissä maissa.”
Intia tukee viljelijöitään tukemalla kuluttajahintojen laskua. Keino voi Arovuoren mukaan aiheuttaa riitaa maailmankauppajärjestö WTO:ssa.
Kiina ohjaa maan kaikkea tuotantoa vahvasti, myös maataloutta.
Australiassa ja Uudessa-Seelannissa ei ole käytännössä maatalouspolitiikkaa.
Maatalouden tukeminen on viime vuosina vähentynyt maailmanlaajuisesti ja tuottajahintojen merkitys on kasvanut.
”Yhdysvallat ja EU eivät enää pelaa vain keskenään maataloudessa, muiden alueiden merkitys on kasvanut. Maatalouspolitiikan uudistuksia tarvitaan ja uuteen tilanteeseen on sopeuduttava. Jos sopeutumista ei tehdä itse, se tulee pakolla”, Arovuori sanoo.
TUURE KIVIRANTA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
