Pelot eivät ole turhia
kommentti
Koulujen lakkautukset ja kuntaliitokset ovat suurten tunteiden kysymyksiä.
Kyläkoulu hiljenee niin kuin kunnantalo, kun hallinto keskitetään keskuskaupunkiin.
Tyhjäksi jäävät kiinteistöt ovat iso ongelma. Ne aiheuttavat kiinteistökuluja eivätkä mene kaupaksi. Lopulta kunta myy ne pilkkahinnalla.
Sote-laki lupaa turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut, joita aiemmissa kuntaliitoksissa on lopetettu syrjäalueilta.
Kuntarakennelain takaama viiden vuoden irtisanomissuoja henkilöstölle oli virhe.
Opetus- ja sosiaalitoimen sekä terveyden- ja vanhustenhoidon henkilöstömenot ovat suurin menoerä henkilöstöbudjetissa, mutta hallinnon ja teknisen toimen väessä on vähentämisen varaa.
Hallinnon osuus henkilöstömenoista on viitisen prosenttia.
Vuoden 2009 kuntaliitoksissa, Kouvolassa ja Salossa, on ollut tänä vuonna yt-neuvotteluja ja henkilöstöä on irtisanottu. Kouvolassa irtisanottiin 37 hallinto- ja toimistovirkailijaa.
Salossa, kun kymmenen kuntaa yhdistyi, oli sama määrä eri sektorien johtajia. Jokaiselle piti keksiä tekemistä uusilla virkanimikkeillä, mutta entisillä palkoilla.
Kun kuntaliitos tehdään hyvin ja taataan lähipalvelut, ei muutaman vuoden päästä huomaa mitään eroa, vaikka kunnantalo on kaukana. Sinne on harvoin asiaa, kun asioita voi hoitaa sähköisesti.
Sosiaali- ja teknisen toimen virkailijat voivat jalkautua lopetettuihin kuntiin, sillä heille kuntalaisilla on eniten asiaa.
Lopetetuissa kunnissa on vahvistunut ”kyläidentiteetti” ja yhdessä tekemisen henki.
Lakkautettujen kuntien asioita on harvoin uuden keskuskaupungin kaupunginhallituksen ja lautakuntien listoilla. Ennen näissä kunnissa olivat samat luottamuselimet ja päätettäviä asioita riitti.
Eikö keskuskaupunki enää kehitä lakkautettuja kuntia vai tekevätkö virkamiehet päätökset? Tätä olen ihmetellyt, kun Alastaro ja Mellilä liittyivät Loimaaseen. Harvoin Loimaan kaupungin luottamuselimissä on Alastaroon ja Mellilään liittyviä esityksiä.
SARI KESKITALO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
