Katoaako kahden suurenkaupparyhmän mahtiasema?
Keskon pääjohtaja Mikko Helander syyttää hallitusta ulkomaisten halpaketjujen suosimisesta. Sen lisäksi hän syyttää myös Alkojen sijoittelusta muualle kuin kahden suurimman kauppaketjun myymälöiden yhteyteen.
Arvostelun taustalla on nykyisen hallituksen päätös laskea päivittäistavarakaupan määräävän markkina-aseman raja 30 prosenttiin.
Lain myötä Kesko ja S-ryhmä ovat joutuneet noudattamaan vaatimuksia, jotka koskevat määräävässä markkina-asemassa olevia yrityksiä. Mistä moinen syyttely?
Mielestäni suuret keskusliikkeet ovat käyttäneet härskisti hyväkseen kaupan alan mahtipontista asemaansa pitäen hinnat keinotekoisesti korkealla ilman minkäänlaista hintakilpailua. Sama valta-asema koskee myös kaavoitusta, joka on antanut parhaat kauppapaikat juuri suurille kauppakeskuksille.
Lähes joka kaupungissa suuri määrä kaupunkien päättävissä elimissä toimivista henkilöistä istuu samaan aikaan myös suurten kauppakeskusten hallituksissa, kun market-alueiden sijoittelusta päätetään kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokouksissa.
Lidlin tulo mukaan kuvioihin on horjuttanut kahden suuren asemaa ja lisännyt myös hintakilpailua. Ovat ne Lidlinkin hinnat jo noususuunnassa. Silti uuden toimijan tulo tervehdyttää koko kaupan alan toimintaa.
Kaupan tähän asti saama hintaosuus on niin suuri, että uusi tilanne onkin jo erittäin toivottu Suomessa. Nyt näemme myös, kuinka suuri vaikutus Alkolla on kaikkeen muuhunkin kauppaan. Onko se toiminut peräti sisäänvetäjänä?
Esa Puuskari
Kouvola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
