Korotus puun hintaan kannustaisi ostamaan lisää metsätiloja
JOENSUU (MT)
Metsämaa maksoi Pohjois-Karjalassa keskimäärin 2 500 euroa hehtaarilta vuonna 2011 maakunnan maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston mukaan. Nousua hehtaarihinnassa oli edellisvuoteen verrattuna 19 prosenttia.
Joensuun Enossa asuvasta metsätalousyrittäjä Juha Rädystä tuli metsänomistaja sukupolvenvaihdoksella 22 vuotta sitten. Hän on hoitanut metsiään ja kasvattanut metsäomaisuuttaan suunnitelmallisesti.
”Tavoitteena on alusta asti ollut saada jonain päivänä päätoimeentulo metsätaloudesta.”
Sukupolvenvaihdoksen aikaan metsää oli yhteensä noin 150 hehtaaria. ”Isä oli jo ehtinyt aloittaa tilan laajentamisen. Samoin olivat tehneet kylän muutkin miehet, heitä on kiittäminen kaukokatseisesta toiminnasta”, sanoo Räty.
Uusia metsätiloja hän on pyrkinyt hankkimaan noin 25 kilometrin päästä kotoa, jotta matka metsänhoitotöihin olisi järkevä.
Tällä hetkellä metsäomaisuutta on yhteensä joitain satoja hehtaareja. ”Metsätaloussuunnitelma on aivan tuore. Laskelmien mukaan minun pitäisi nyt pystyä elämään pelkästään metsätuloilla.”
Syksyisin Räty tekee kolmisen kuukautta hankintahakkuita. Kauppamäärä on vakiintunut 400–500 kiintokuutiometriin. Kesällä on taimikonhoitotöiden ja muiden metsänhoitotöiden aika. Keväisin rospuuttoaikaan Räty tekee koivukuidusta polttopuita.
Vielä toistaiseksi hän kunnostaa parina päivänä viikossa teitä metsäyhtiöille ja auraa talvisin.
Hankintahakkuiden lisäksi päätehakkuita ja viimeisiä harvennuksia tehdään vaihtelevasti tarpeiden mukaan. Puukaupat Räty kilpailuttaa itse tai metsänhoitoyhdistyksen kautta.
”Olen tarkkana katkonnan ja korjuujäljen kanssa. Koneurakoitsijat tekevät hyvää työtä, vain kerran on katkonnassa ollut sanomista ja sekin saatiin selviteltyä puhumalla.”
Kun itse harventaa ja ajaa puut pois palstalta maataloustraktorilla, voi tehdä esimerkiksi kapeammat ajourat. Räty on myös tarkka puutavaralajien lajittelussa.
”Tällä tavalla tehden hankintahakkuusta saa itselleen vielä palkan.”
Räty hoitaa kaikkia metsiään tehokkaasti talousmetsinä. Joitain kokeilujakin on tullut tehtyä, esimerkiksi jatkuvaa kasvatusta sekä lehtikuusen ja visakoivun viljelyä.
”Jatkuvassa kasvatuksessa on pieni palsta, minkä isä perusti. Vaikuttaa siltä, että jäljelle on jäämässä huonolaatuisin puusto”, kuvailee Räty kokemuksiaan.
Hän ei halua tuomita jatkuvan kasvatuksen kannattajia. ”Kunhan metsissä tehdään jotain, se on tärkeää.”
Energiapuun Räty on alusta asti myynyt Enon energiaosuuskunnalle. ”Mutta kantoja en anna nostaa.”
Metsiään Räty lannoittaa ensisijaisesti ravinnepuutosten korjaamiseksi, kasvatuslannoituksia ei ole juuri tehty. ”Harrastan myös pystykarsintaa, jota jo isäni aikoinaan teki.”
”Kunpa kemera-töihin löytyisi lisää rahaa. Yhteiskunta saisi ne rahat aikanaan korkojen kera takaisin.”
Räty valittiin kolmatta kertaa metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan valtuutettuna hän näkee murroskauden mahdollisuutena yhdistyksille, ei uhkana.
”Metsänhoitoyhdistyksen tarjoamat palvelut ovat kilpailukykyisiä ja kokonaispalvelu on kunnossa jo nyt. Mutta esimerkiksi puunkorjuuta voisi mielestäni lisätä”, pohtii Räty.
SARI PENTTINEN
Vain
kerran on
katkonnassa ollut sanomista ja sekin saatiin selviteltyä
puhumalla. «
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
