Täysremontti kuntien valtionosuuksiin
Selvitysmies Arno Miettinen sai hallitukselta tehtäväksi uudistaa kuntien valtionosuudet niin, että järjestelmästä tulee yksinkertaisempi ja kannustavampi.
Miettinen esitteli linjauksiaan Maaseudun Tulevaisuudessa jo marraskuussa, eikä peruslinja ole muuttunut: maksuperusteiksi pitää saada paremmin ajan tasalla olevat tilastot, todellinen sairastavuus ja ikärakenne. Ikäryhmät ja sairastavuus määräisivät 95 prosenttia laskennallisista kuluista.
”Nyt kunnat ovat saaneet valtionosuusrahaa väärin perustein, toiset liikaa ja toiset liian vähän.”
Osuus on ollut kunnan taloudesta keskimäärin viidennes, pienillä kunnilla yli puolet.
Miettinen kuvasi nykyjärjestelmää vinoksi torniksi, jonka perusta on pettämässä. Hän korvaisi nykyiset 50 maksukriteeriä kymmenellä ja käyttöön tulisi yhden putken periaate: maksajana olisi yksi taho ja saajana peruskunta.
Porrastuksia poistetaan. Laskentakaava muodostuisi asukasluvusta, perushinnasta ja olosuhteista riippuvasta kertoimesta. Syrjäisyys ja harva asutus otetaan jatkossakin huomioon. Vieraskielisyys saisi lisää painoa.
Rahat olisivat edelleen yleiskatteellisia eli jaettavissa kunnan oman harkinnan mukaan. Kuntaliitos ei pienentäisi valtionosuutta.
Miettinen pohtisi myös, voisiko kunnallisveron vähennysoikeutta muuttaa ja kehittämis- ja investointirahoja annostella kuntiin ministeriöiden kautta.
Nykyisen taajamaperusteen Miettinen korvaisi työpaikkaomavaraisuudella. Kuntaliitto ilmoitti heti, ettei se käy.
”Kuntien keskinäinen kilpailu lisääntyy ja muutoksesta kärsisivät eniten rakennemuutospaikkakunnat. Kunnat saavat jo nyt yritystuloja kiinteistöveron, yhteisöveron ja erilaisten maksujen myötä”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
Kuntaliiton mielestä uudistuksen on varmistettava, että kuntien rahoitus on ylipäätään riittävä.
Uudistuksen kannustavuuspalikoita olisivat kunnan mahdollisuus lisätä tulojaan veronkeruulla ilman, että valtionosuus pienenee. Se onnistuu esimerkiksi haalimalla lisää elinkeinotoimintaa, veronmaksajia ja kiinteistöveroa.
Kunta saisi myös pitää erotuksen, jos se saa tuotettua palvelut laskennallista hintaa halvemmalla.
Miettinen siirtäisi valtionosuuksien painopistettä kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta tulojen tasaukseen 0,5–1 miljardia euroa.
Miettisen mukaan suurin osa kunnista hyötyy uudistuksesta, mutta hän kieltäytyi tiistaina sitkeästi nimeämästä voittavia ja menettäviä kuntia.
”Niitä ei vielä tiedetä.”
Miettinen lupasi alkusyksystä laskelmia, joista kunnat näkevät muutoksensa.
”Olisi vastuutonta jättää uudistus tekemättä, vaikka se tarkoittaa yksittäisille kunnille isoja muutoksia”, sanoi puolestaan kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.). ”Nykyiset maksuperusteet ovat niin vinoutuneet.”
Virkkunen lupasi siirtymäaikaa pehmentämään kolauksia.
Samaan aikaan valtionosuusuudistuksen kanssa on meneillään kuntalain, kuntien rakennelain sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukset. Miettisen mukaan häntä ei ole kuitenkaan ohjattu poliittisesti.
Entinen Rauman ja Vihdin kunnanjohtaja sanoi tiistaina toimittajille esittävänsä ”alustavia” ehdotuksiaan ”eläkeläisukkona”. Selvitystyön on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä, kuntien palautetta pyydetään ensi vuonna ja uusi laki tulisi voimaan vuonna 2015.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
