Kohti tällaista yhteiseurooppalaista hävittäjää yritettiin edetä, mutta nyt tie on noussut lopullisesti pystyyn. Kuva: Airbus
Ranskan ja Saksan hävittäjähanke kaatui ‒ takaisku on kirvelevä koko Euroopalle
Suurille maille oma etu on tiukan paikan tullen edelleen yhteistä eurooppalaista etua tärkeämpi.München
Saksan liittokansleri Friedrich Merz tutustui kuluneella viikolla Berliinin ilmailunäytökseen ilmavoimien kenraaliluutnantti Christian Freudingin kanssa. Kuva: Sebastian GollnowSen piti osoittaa Donald Trumpille, Vladimir Putinille ja Xi Jinpingille, että me Euroopassa olemme jotain, että me kykenemme ja että meitä on turha töniä.
Yhdeksän vuotta sitten käynnistetyllä 100 miljardin euron hankkeella Saksan ja Ranskan piti yhdessä Espanjan kanssa luoda uuden sukupolven hävittäjän ympärille kokonainen moderni asejärjestelmä drooneineen ja digitaalisine ohjausjärjestelmineen.
Piti, mutta ei luoda. Ei ainakaan hävittäjää. Eikä ihan nopeasti välttämättä mitään muutakaan.
Vaikka asiaa miten päin käännettäisiin ja vaikka ne Euroopan maat, joita asia ei suoraan koske, miten vähättelisivät, takaisku on kirvelevä.
Se osoittaa, että itsenäisemmästä eurooppalaisesta puolustuksesta on helppo puhua ja laatia suurisuuntaisia suunnitelmia. Mutta kun jotain pitää konkreettisesti tehdä, tulosta syntyy kovin hitaasti ja kivuliaasti ‒ jos ylipäätään syntyy.
Itsenäisemmästä eurooppalaisesta puolustuksesta on helppo puhua ja laatia suurisuuntaisia suunnitelmia.
Jos Putin todella suunnittelee hyökkäystä eurooppalaisiin Nato-maihin lähivuosina, hänen ei ole syytä perua suunnitelmiaan siksi, että Euroopalla on oma yhtenäinen, iskukykyinen ja Yhdysvalloista riippumaton ilmapuolustusjärjestelmä.
Sellainen oli ehkä tuloillaan. Nyt sitä todennäköisesti saadaan odottaa vielä pitkään. Ehkä jopa liian pitkään.
Periaatteessa kyse oli siitä, että Ranskan Dassault halusi ylivertaisen ja kaiken kattavan johtoroolin hävittäjän rakentamisessa. Saksalaisvetoinen yhteiseurooppalainen Airbus taas ei suostunut pelkäksi alihankkijaksi. Myös siitä, minkälaista konetta tavoiteltiin, oli erimielisyyttä.
Saksan Merz ja Ranskan Macron eivät loppupeleissä halunneet komentaa omiaan ruotuun hävittäjäkiistassa, vaikka olisivat pystyneet. Kuva: Timo FilpusKäytännössä hanke kuitenkin kariutui, koska Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz eivät halunneet komentaa omiaan ruotuun, vaikka olisivat pystyneet.
Erityisesti Ranskalle ja varsinkin puolustusasioissa, eurooppalaisempi tarkoittaa käytännössä aina ensisijaisesti ranskalaisempaa. Saksassa tämä tiedetään ja siihen ollaan jopa tiettyyn rajaan asti valmiita, mutta nyt ranskalainen osapuoli meni liian pitkälle.
Erityisesti Ranskalle eurooppalaisempi tarkoittaa käytännössä aina ensisijaisesti ranskalaisempaa.
Nolon lopun jälkeen molemmat yrittävät sekä tahoillaan että jonkin verran myös yhdessä pelastaa, mitä pelastettavissa on. Paljon ei välttämättä ole.
Vastaavia huonoja uutisia on päinvastoin luvassa lisää. Saksan ja Ranskan yhteinen taistelupanssarivaunuhanke on sekin huonossa hapessa.
Suomessa Saksan ja Ranskan hävittäjärimpuilu on sivuutettu, koska me luotamme monien muiden eurooppalaisten Nato-maiden tapaan, tai meidän on pakko luottaa, USA:sta tilattuihin F35-hävittäjiin.
Saksan ja Ranskan nolon lopun saanut hävittäjäriita kertoo omaa kieltään siitä, miten vakavasti Donald Trumpin pitää ottaa puheet Euroopan ryhdistäytymisestä. Kuva: Timo FilpusTosi paikan tullen se voi olla etu. Tai sitten ei.
Joka tapauksessa ja kaikesta huolimatta Saksan ja Ranskan ilmiselvä kyvyttömyys viedä yhdessä eteenpäin koko maanosan yhteistä varustautumista on musertava tappio kaikille eurooppalaisille. Sen myös Trump, Putin ja Xi tietävät ja tiedostavat.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
