Orkidea on vaativa mutta kokeilemisen arvoinen kasvi
Venuksenkenkien kukkien huuli on pussimainen ja muistuttaa hieman tohvelia. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoYleisimmät kaupalliset orkidealajit on jalostettu tasalämpöön ja niitä pystyy kasvattamaan kerrostaloasunnoissa, kertoo hyvinkääläinen Ari Matikka.
Varsinkin monet suosituista perhosorkideoista ovat Matikan mukaan jo luonnostaan tasalämpöä sietäviä.
”Valinnanvaraa riittää. Orkideoita on maailmassa yli 20 000 lajia ja kaupallisia lajejakin yli 3 000.”
”Perhosorkideoita on noin 70 luonnonlajia, ja niistä on jalostettu runsaasti värimuunnoksia”, Matikka sanoo.
Kämmekkäkasvien heimon jäsenet ovat hänen mukaansa ehkä yleisimpiä kasvilajeja, sillä maailmassa arvioidaan olevan kaiken kaikkiaan noin 220 000 kasvilajia.
Orkideaharrastajia on Matikan mukaan ympäri maata.
Yhdistykseen kuuluu noin 800 jäsentä, pohjoisinta Suomea myöten.
”Järjestämme näyttelyitä ja Orkidealehti tulee 5–6 kertaa vuodessa. Nettisivuilla on perustietoa perhosorkidean hoito-ohjeista alkaen”, Matikka mainitsee. ”Meillä on myös luentoja, joita voi katsoa videoituna nettisivuilta.”
Syvälle orkideaharrastuksen lumoihin joutuneille tavanomaiset kaupan valikoimat eivät välttämättä riitä.
Kiinnostavia lajeja tilataan yhdistyksessä useimmiten Saksasta yhteistilauksina.
Ari Matikalla on itsellään noin 150 eri orkidealajia.
”Melkein joka lähtöön löytyy, viileästä lämpimään. Osa on lasikossa”, Matikka sanoo.
”Orkideankasvatuksessa melkein aina pitää lähteä liikkeelle olosuhteista”, hän muistuttaa.
”Jos on tasalämpöinen kerrostaloasunto, pitää ottaa huomioon myös valon määrä ja ikkunoiden suunta. Silti valikoimaa löytyy riittävästi.”
Orkideat kasvavat luonnossa muun muassa puiden rungoilla, oksanhangoissa tai pienessä karikkeessa. Sen vuoksi juurten ilmavuudesta on myös kotikasvatuksessa huolehdittava.
”On tosin maaorkideoitakin, kuten kotimaiset kämmekät.”
Orkideat ovat kiinnostavia myös lisääntymisensä suhteen. ”Jokaisella on oma pölyttäjänsä. Tässä ne ovat huijareita, monet hyvinkin nerokkaita”, Matikka sanoo viitaten sekä kukkien ulkomuotoon ja tuoksuihin, jopa löyhkiin, joilla pölyttäjiä houkutellaan.
Orkideoiden kiehtovilla ja kauniilla kukilla on Matikan mukaan suuri taloudellinen merkitys muun muassa Taiwanissa ja Thaimaassa. Ihmisten ravintokäytössä orkideoita hyödynnetään oikeastaan vain vaniljantuotannossa.
”Luontaislääketieteessä orkideoita käytetään jonkin verran Aasiassa ja Meksikossa, mutta sekin on aika lailla paikallistiedon varassa.”
Viime viikonloppuna orkideayhdistyksen jäsenet toivat omia kasvejaan Helsingin kaupungin talvipuutarhaan ja neuvoivat samalla orkideoiden kasvatuksen salaisuuksiin.
Tapahtuman nimi, Lumikuningatar-päivät, viittaa talvipuutarhan upeisiin lumikuningatar-orkideoihin, jotka juuri nyt ovat huippukukinnassaan. Useimmat orkideat kukkivat Suomessa pimeimpään vuodenaikaan, marras–tammikuussa.
Juurillaan Himalajan etelärinteillä lumikuningattarien kerrotaan kukillaan jopa maalaavan rinteet valkoisiksi lumirajan alapuolella.
Suomessa lumikuningattaret ovat ensimmäisiä täällä kasvatettuja orkideoita. Niitä tuotiin maahan jo 1800-luvun loppupuolella.
Talvipuutarhan lumikuningattarien tarina on erikoista kasvihistoriaa. Niiden emokasvi vietti talvisodan ajan omistajaperheensä uunissa, kun perhe oli sotaa paossa.
Kasvin selviytyminen oli ihme sinänsä, ja toinen ihme oli, että kasvi oli täydessä kukassa, kun perhe palasi kotiinsa.
MAIKKI KULMALA
Helsingin kaupungin talvipuutarha, Hammarskjöldintie 1 A, Helsinki. Avoinna ti 9–15, ke–pe klo 12–15, la–su klo 12–16. Vapaa pääsy.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
