päivän punkti Keskustan valinta
Keskusta on puolue, jossa puheenjohtajalla on aina ollut keskeinen rooli. Puolueen juuret ovat toisaalta talonpoikaisessa maalaisyhteisössä, toisaalta kaupunkien sivistyneistössä.
Maalla varsinkin on totuttu epäilemään herroja. Herrojen epäily on piirre, joka yhdistää keskustaa ja sosialidemokraatteja. Molemmat ovat olleet kansanliikkeitä, joissa on vahva populistinen pohjavirtaus. Se tarkoittaa sitä, että johdon on pitänyt kuunnella kentän ääntä.
Kuvioon kuuluu toisaalta se, että luottamuksen saanut johtaja on melkoinen yksinvaltias. Molemmissa puolueissa kaavaan kuuluu, että herrat haukutaan ja ponnet hyväksytään. Sitä kutsutaan kentän ääneen kuulemiseksi. Johdon pitää tietää, mitä kenttä haluaa, mutta jokaisen pillin mukaan ei pidä hyppiä.
Mari Kiviniemen kausi keskustan johdossa jäi onnettoman lyhyeksi. Aika oli vaikea, mutta Kiviniemi teki myös virheitä. Johtaminen ei ollut luontevaa.
Jutta Urpilaiselle oli käydä aivan samoin. Kesti pitkään, ennen kuin Urpilainen sai puolueen hanskaansa. Ay-jyrät kyräilevät vieläkin.
Kuka seuraa Kiviniemeä keskustan johdossa? Oikea vastaus on, että kukaan ei tiedä.
Tuntuisi erikoiselta, jos kriisissä oleva puolue valitsisi johtoonsa vanhan sotaratsun Paavo Väyrysen. Väinö Tanner valittiin aikoinaan SDP:ssa uudelleen ja seuraukset olivat kamalia. SDP hajosi.
Vastaus voisi olla Mauri Pekkarinen, mutta hänenkin ongelmansa on ikä. Sen ei pitäisi olla este, mutta siitä voi tulla este. Jos nimittäin vastassa on nuorempia.
Nuorempaa joukkoa on. Tuomo Puumala ja Annika Saarikko ovat nuoria, kenties jopa liian nuoria. Toisaalta juuri keskustassa on usein valittu nuori johtaja.
Valinnan tekee vaikeaksi se, että kuvasta puuttuu neli-, viisikymppinen kokenut poliitikko. Ellei sellaiseksi sitten osoittaudu esimerkiksi Antti Kaikkonen tai Maria-Kaisa Aula.
Sellainen voisi olla myös Timo Kaunisto, joka kuitenkin putosi eduskunnasta täpärästi. Äänestäjät rankaisivat, kun Kaunisto äänesti Selkämeren kansallispuistoasiassa väärin.
Toisaalta, miksei Kaunistokin voisi pyrkiä, vaikkei olekaan kansanedustaja. Pyrkiihän Väyrynenkin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
