Uutistausta Kreikalle joulupaketti
Kreikan hallituksen toive päästä eroon maata kuristavasta säästöohjelmasta ei toteudu aivan lähitulevaisuudessa. Kriisimaan talous ei vielä seiso omilla jaloillaan.
Euroopan unionin toinen avustuspaketti Kreikalle päättyy vuoden 2014 lopussa. Nyt on kiire ratkaista, miten ensi vuonna estetään maan konkurssi.
Kreikan bruttokansantuote kasvoi kesä–syyskuussa 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä eli enemmän kuin missään muussa euromaassa. Kasvu perustuu kuitenkin tilapäiseen 23 miljoonan turistin tuomaan tilastopiikkiin. Kreikan talouden syvät ongelmat ovat entisellään.
Kreikan taival kansainvälisten tukiohjelmien varassa alkoi neljä vuotta sitten. Tukipaketeista huolimatta maan valtiontalouden alijäämä oli viime vuonna 13 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kansainvälisen valuuttarahaston apuohjelma jatkuu vielä vuoden 2016 maaliskuun loppuun. Kreikan velkaantuminen on pahentunut edelleen ja nousee jo 177 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Velkataso on siis vuoden 2012 velkaleikkausta edeltävän tason, 170, yläpuolella.
IMF:n mukaan Kreikan valtion rahoitusvaje nousee mittaluokkaan 12–15 miljardiin euroon vuosina 2014 ja 2015. Kukaan tuskin uskoo, että Kreikka onnistuisi rahoittamaan tällaisia summia vapailta finanssimarkkinoilta.
Kreikan bruttokansantuote oli tämän vuoden alussa 1,1 prosenttia alempana kuin vuotta aikaisemmin.
Saksalainen taloustutkimusinstituutti DIW arvioi koko vuoden 2014 talouskehityksen Kreikassa jäävän miinusmerkkiseksi.
Maan työttömyysaste on edelleen 26 prosentissa ja inflaatio negatiivinen.
Kreikan ongelma juuri nyt ovat vanhojen velkojen maksuohjelmiin leivotut lyhennykset. Korkoerien pysyessä vuosittain melko samansuuruisina, ovat lyhennykset nimenomaan vuosina 2014 ja 2015 erittäin suuret.
DIW:n laskujen mukaan tänä vuonna noin 24 miljardia ja ensi vuonna 15 miljardia.
Kysymys Kreikan tulevaisuudesta on ratkaistava viimeistään euroryhmän kokouksessa, joka pidetään 8. päivänä joulukuuta. Euroalueen valtiovarainministerit ovat ehdottaneet Kreikalle vakausmekanismi EVM:ään sisältyvää varmuusluottojärjestelyä.
Helmikuussa Kreikan parlamentti valitsee maalle uuden presidentin. Myöhemmin keväällä maata uhkaavat ennenaikaiset parlamenttivaalit. Hallituskoalition enemmistö parlamentissa on äärimmäisen niukka.
Vasemmistopuolue Syrizan kasvanut suosio tekee konservatiivisen Uusi Demokratia puolueen (ND) ja sosialistien Pasokin hallituksen olon hyvin epämukavaksi.
Kreikan pääministeri, ND-puoluetta edustava Antonis Samaras on luvannut äänestäjilleen, että Kreikka pääsee eroon ei-toivotuista EU-komission, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston taloustarkastajista. Ulkomainen valvontatroikka loukkaa kreikkalaisten kansallisia itsemääräämisen tunteita.
Valuuttaunionin pelastaminen on kuitenkin suurimman maksajamaan Saksan liittokanslerille Angela Merkelille tärkeämpää. Hänen kerrotaan olevan valmis jatkamaan Kreikan entisiä apuohjelmia tai solmimaan kolmannen apupaketin.
Saksan näkökulmasta uuden tukiohjelman etu on, että siihen saa liitettyä konkreettisia reformi- ja säästövaatimuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
