Kokoomus ottaisi malliaRuotsin keppipolitiikasta
Vattin johtoon nouseva Juhana Vartiainen kertoi Ruotsin talouspolitiikasta viime keskiviikon Maaseudun Tulevaisuudessa. Kuva: Viestilehtien arkistoValtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin johtoon nousevan Juhana Vartiaisen puheet työn tarjonnan lisäämisestä saavat suomalaispoliitikoilta ristiriitaisen vastaanoton. Eniten Ruotsin malli miellyttää kokoomuslaisia.
Vartiainen suositti MT:n haastattelussa (MT 7.3.2012) suomalaispoliitikkoja ottamaan mallia Ruotsista, jossa ihmisiä on patisteltu töihin muun muassa työttömyysturvaa heikentämällä ja työn vastaanottovelvoitetta tiukentamalla.
Kokoomuksessa demaritaustaisen Vartiaisen opit myönnetään oikeiksi.
”Kyllä Ruotsin kokemuksista kannattaisi ottaa opiksi. Työttömien pitäisi olla valmiita ottamaan monipuolisemmin työtä vastaan”, kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) sanoo.
Kokoomuksen talousvaikuttaja kannattaa myös niin sanottua työttömyysturvan porrastamista, eli työttömyyskorvauksen asteittaista pienenemistä.
”Joka kerran, kun putoaa alemmalle portaalle, tulee isompi kannustin hakea töitä”, Kataja sanoo.
Hän nostaisi myös kynnystä työkyvyttömyyseläkkeen saamiselle ja helpottaisi vastaavasti työhön paluuta, jos työkyky paranee.
SDP ei Vartiaisen näkemyksiä jaa. ”Vaikka hän on puolueen jäsen, ei tarkoita, että hän edustaisi sosiaalidemokraattien kantoja”, puoluesihteeri Mikael Jungner muistuttaa.
Jungnerin mukaan Ruotsista voi ottaa mallia monessa asiassa, mutta ei työttömiä työnhakuun patistelevassa keppipolitiikassa.
”Suomessa on toistaiseksi pulaa työpaikoista, ei työntekijöistä.”
Keppilinjan sijaan Jungner ottaisi mallia Ruotsin oikea-aikaisesta elvytyspolitiikasta.
Myöskään keskustassa ei työttömyysturvan leikkauksista innostuta.
”Se on kyllä selvää, että työuria pitää pidentää kummastakin päästä. Esimerkiksi opintotukeen pitäisi saada lisää keppiä ja porkkanaa”, keskustan talouspoliittisen ryhmän vetäjä, kansanedustaja Mika Lintilä vaatii.
Ruotsin työmarkkinauudistuksissa ja paikallisen sopimisen lisäämisessä on paljon samaa, kuin keskustan 1990-luvulla esittelemässä työreformissa.
Ay-liikkeen raivoisaan vastustukseen aikoinaan kaatunut ohjelma on Lintilän mukaan kuitenkin jo melko pitkälti toteutettu Suomessa.
”Esimerkiksi paikallinen sopiminen toimii nyt valtakunnallisen raamin puitteissa, mitä työreformissakin aikanaan esitettiin.”
Ruotsin valtion tutkimuslaitoksessa Konjukturinstitutetissa pitkään työskennellyt Vartiainen pitää suomalaisen ja ruotsalaisen politiikan suurimpana erona etujärjestöjen valta-asemaa.
Hänen mukaan esimerkiksi eläke-ikää koskevia päätöksiä ei Ruotsissa ikinä annettaisi työmarkkinajärjestöjen päätettäviksi.
Jungnerin mielestä Suomen kolmikantainen päätöksenteko toimii paremmin. ”Kolmikanta mahdollistaa vaikeistakin asioista sopimisen. Se on myös suurin syy miksi Suomi nousi 1990-luvun lamasta.”
Samoilla linjoilla on Keskustan Lintilä.
”Kolmikanta tuo talouteen tiettyä vakautta. Keskusta ei myöskään halua ajaa vastakkainasettelua ay-liikkeen kanssa.”
Katajan mielestä ay-liikkeellä on nyt näytön paikka saada kehysriihen mennessä aikaan esityksiä työurien pidennyksistä.
Kokoomus kaipaisi myös lisää paikallista sopimista esimerkiksi palkoista.
”On selvää näyttöä ainakin Saksasta, että työpaikoilla sovittavat palkkajoustot ovat parantaneet työllisyyttä ja kilpailukykyä”, Kataja sanoo.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
