Arla vastaan Valio – Goljat vastaan Daavid
Kun Arla haastoi Valion oikeusprosessiin, joka sitoo mittavasti Valion resursseja, se voi itse rauhassa keskittyä valtaamaan markkinaosuuksia Suomessa ja vahvistamaan asemiaan Suomen kautta Venäjän markkinoilla, kirjoittaja toteaa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoValion kovimman kilpailijan, meijerijätti Arlan valitus johti siihen, että Suomen kilpailuviraston päätöksen mukaan Valio on syyllistynyt maidon myyntiin tukkumarkkinoilla alihintaan ja vääristänyt kilpailua (saalishinnoittelu).
Arla on jo aiemmin dumpannut tehotuotettua ylijäämämaitoa Tanskasta Suomeen ja nyt Valio, joka on investoinut tuotekehitykseen ja tuotannon tehokkuuteen, joutuu puolustautumaan markkinaoikeuden historian kalleimmassa tapauksessa.
Valio-konsernin liikevaihto oli 2013 kaksi miljardia euroa. Kaikki Valion markkinoilta saama tuotto tilitetään valiolaisille 7 400 maidontuottajalle (2013). Valio työllistää suoraan 4 600 ja välillisesti 25 000 henkilöä. Valion omistajilleen tilittämä rahavirta vuonna 2013 oli 907 miljoonaa euroa.
Suomen kituvassa teollisuusinvestointien ”skenessä” Valio oli 2013 suurimpia teollisia investoijia 118 miljoonalla eurolla. Valio-konserni yksinään paransi Suomen vaihtotasetta viemällä suomalaisesta raaka-aineesta jalostettuja ja Suomessa valmistettuja tuotteita yli 700 miljoonan euron arvosta.
Arla on maailmanlaajuinen meijerialan jätti: tanskalaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten maidontuottajien omistama osuuskunta. Arlalla on tuotantolaitoksia 12 maassa ja myyntikonttoreita 30 maassa, joissa on yhteensä yli 18 000 työntekijä. Osuuskuntaomistajia (2013) on 12 256, liikevaihto netto 63,1 miljardia Tanskan kruunua, maito punnittuna 10,4 miljardia kiloa.
Miksi Arla on kiinnostunut Suomen ja erityisesti Venäjän markkinoista?
”EU:n maitokiintiöt poistuvat vuonna 2015 ja Arla odottaa Euroopan maataloustuottajien tuottavan maitoa miljardi kiloa enemmän kuin nyt. Maitomäärää ei pystytä myymään EU:n alueella. Arla panostaa erityisesti Venäjään, Kiinaan, Lähi-itään ja Afrikkaan, jotka ovat kasvumarkkinoita ja joissa meijerituotteiden potentiaali on suuri. Arlalla on Venäjällä erittäin hyvin menestyvä yritys, jota laajennetaan. Kiinasta saadaan tuottoa viime vuoden 1,7 miljardin kruunun investoinnille”, kerrotaan Arla Foodsin www-sivuilla.
Valion pahin kilpailija on onnistunut erinomaisesti entry-strategiassaan. Haastamalla kotimarkkinajohtaja sekä Venäjän markkinan vahva pelaaja oikeusprosessiin, joka sitoo Valion johdon resursseja sekä mittavasti taloudellisia resursseja, voi Arla rauhassa keskittyä valtaamaan markkinaosuuksia Suomessa ja vahvistamaan asemiaan Suomen kautta Venäjän markkinoilla. Näillä toimilla se varmistaa, että sillä on markkinat perusmaidolle Suomessa ja Venäjällä, jonne se voi työntää ylijäämämaitoa. Markkinaoikeudenkäynnistä eivät hyödy suomalaiset kuluttajat, eivät suomalaiset maitotilalliset eivätkä suomalaiset lehmät, vaan Arla.
Johtoryhmän jäsenenä tiedän, että sähköpostiviesteissä Suomessa käytetään hyvin paljon talvi- ja jatkosotahenkistä sanastoa; ”vihollinen tapetaan, motitetaan tai eliminoidaan” ja ”tuleen ei jäädä makaamaan”.
On kuitenkin Valiolle eri asia puolustaa omaa markkinaosuuttaan järkevällä tuote- ja hinnoittelustrategialla kuin oikeasti saada valtava meijerijätti poistumaan perusmaitomarkkinoilta. Päinvastoin tässä kamppailussa Arla on se, jolla on kokoa ja näköä vallata Suomen ja lähialueen maitomarkkinat.
Ovatko kilpailuviranomaiset perehtyneet Arlan johtoryhmän jäsenten väliseen sähköpostiviestittelyyn ja ”sotasuunnitelmiin” Suomen ja Venäjän markkinaosuuksien osalta?
Kiinnostaako Arlaa suomalaisten maitotilojen hyvinvointi ja tulevaisuus? Kiinnostaako Arlaa lappilainen tai kainuulainen lehmätilallinen? Ei. Arlalla on Ruotsissa ja Tanskassa sekä Venäjällä runsaasti kapasiteettia ja raaka-ainetta ilman, että se suomalaista maitoa tai maitotilallista tarvitsee.
Maidontuotanto on ainoa maatalouden muoto, jota voidaan harjoittaa kaikkialla Suomessa. Suuressa osassa Suomea se on ainoa kannattava maatalouden tuotantosuunta, myös Lapissa. Maito pystytään hyvän seurannan ansiosta jäljittämään tilalle, josta maito on haettu. Valion maidon laatu on maailman mittakaavassa ensiluokkaista verrattuna tehotuotettuun maitoon antibioottijäämineen. Kuka on kiinnostunut säilyttämään suomalaiset lehmät ja maitotilat? Minä olen.Tsemppiä Valio!
Marja-Leena Koskinen
fil.maist.
Tampere
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
