Mökkiä on käytetty ympäri vuoden, mutta kun se haluttiin muuttaa kodiksi, väliin tuli saimaannorppa
Kunta myönsi luvan mökin muuttamiseen kodiksi, mutta ely-keskus valitti päätöksestä. Luonnonsuojeluasiantuntijan mukaan poikkeamislupaa ei voi perustella sillä, että mökki on jo nyt käytössä ympäri vuoden.
Saimaannorpalle häiriöherkin aika on helmikuun puolivälin jälkeen, kun kuutit syntyvät. Kuva: Stiina HoviEstääkö saimaannorppa mökin muuttamisen vakituiseksi asunnoksi?
Näin voi olla Enonkoskella, jossa kunta myönsi luvan vapaa-ajan asunnon muuttamiseen kodiksi. Etelä-Savon ely-keskus valitti päätöksestä.
Harvinaiseen kiistaan odotetaan tänä vuonna ratkaisua Itä-Suomen hallinto-oikeudelta.
Mökin muuttaminen vakituiseksi kodiksi vaatii kaavoitetuilla alueilla poikkeamispäätöksen kaavasta ja asemakaavan ulkopuolella suunnittelutarveratkaisun.
Enonkoskella lupaa haettiin Pyyveden rannassa sijaitsevan loma-asunnon muuttamiseen kodiksi. Mökki sijaitsee Hanhivirran tuntumassa, lähellä saimaannorpan pesimäaluetta ja Natura-luonnonsuojelualueen vastarannalla.
Enonkosken kunta myönsi poikkeamisluvan. Teknisen lautakunnan perusteluna on, että kiinteistön käyttö ei käytännössä muutu nykyisestä eikä muutos siten heikennä norpan luonnonsuojelulain mukaisia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.
Luvan hakijan mukaan mökki on ollut käytännössä ympärivuotisessa käytössä tähänkin saakka.
Luvan hakijan mukaan mökki on ollut käytännössä ympärivuotisessa käytössä tähänkin saakka.
Etelä-Savon ely-keskus valitti päätöksestä oikeuteen luonnonsuojelulain perusteella.
Ely-keskus antoi aikaisemmin asiasta kunnalle kielteisen lausunnon, jota kunta ei huomioinut.
”Ei kai viranomainen turhaan anna kielteisiä lausuntoja. Olimme pakotettuja valittamaan asiasta”, kertoo luonnonsuojeluasiantuntija Arto Ustinov Lupa- ja valvontavirastosta.
Ympäristöasiat siirtyivät vuodenvaihteessa lakkautetuilta ely-keskuksilta LVV:lle.
Ely-keskuksen mielestä pysyvä ranta-asuminen haittaisi norpan pesintää.
Kiista on harvinainen, sillä yksikään kunta ei ole toiminut ely-keskuksen lausunnon vastaisesti saimaannorpan suojelukysymyksissä ainakaan kymmeneen vuoteen, Yle kertoo.
Mökit rakennetaan usein talviasuttaviksi, mutta lähtökohtana on Ustinovin mukaan edelleen se, että pääpaino on sulan veden aikaisessa käytössä.
Lähellä mökkiä on Ustinovin mukaan vanha saimaannorpan poikaspesän paikka ja aikuisten makuupesä.
Vesialue on merkitty Metsähallituksen karttaan norpan pesätihentymäalueeksi.
Alueella on kesämökkejä sekä joitain ympärivuotisia rakennuksia, esimerkiksi vanhoja tilakeskuksia.
Ustinovin mukaan rantayleiskaavat laaditaan pääasiassa lomarakentamisen ohjaamiseen rannoilla. Kaavojen laadinnan yhteydessä arvioidaan myös vaikutukset kaava-alueen luontoarvoihin. Kaavassa on arvioitu nimenomaan mökin kesäkäyttöä ja sen vaikutuksia.
Mökit rakennetaan usein talviasuttaviksi, mutta lähtökohtana on Ustinovin mukaan edelleen se, että pääpaino on sulan veden aikaisessa käytössä.
”Ympärivuotinen tarkoittaa, että ihmiset ovat paikalla jatkuvasti, aamusta iltaan. Se on eri asia kuin piipahtaa paikalla hiihtolomalla, jäiden tullessa tai maaliskuussa yksittäisen viikon.”
”Kyllähän muutos on iso, jos jäällä ruvetaan kulkemaan ympäri vuoden.”
(Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.)
Häiriöherkin aika pian käsillä
Saimaannorpalle häiriöherkin aika on helmikuun puolivälin jälkeen, kun kuutit syntyvät.
Häirintä saattaa johtaa kuutin menehtymiseen.
Emo saattaa säikähtää esimerkiksi moottorikelkkaa eikä uskalla palata pesälle.
Viime keväänä Joutenveden luonnonsuojelualueella sijaitsevan norpalle kolatun apukinoksen yli oli ajettu useita kertoja moottorikelkalla. Pesästä löytyi kuollut kuutti.
Saimaannorppia arvioidaan olevan nyt noin 530. Kanta on vahvistunut kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaiseksi.
Rakentamislain mukaan kunta voi myöntää poikkeusluvan erityisestä syystä.
Ustinovin mukaan poikkeamislupaa ei voi perustella sillä, että mökki on jo nyt käytössä ympäri vuoden.
”Kukaan ei voi varmuudella sanoa, onko nykyinen rakennuksen käyttö jo heikentänyt norpan pesintää.”
Ustinov muistuttaa, että luvat ovat rakennuskohtaisia. Esimerkiksi omistajanvaihdos voisi muuttaa tilanteen täysin.
”Viranomaisten lähtökohtana on, että pitää miettiä pahimman skenaarion kautta: vaikka nykyinen omistaja ei liikkuisi jäällä norpan pesimäaikana, seuraava voi liikkua.”
Etelä-Savon ely-keskus on Ustinovin mukaan tiukentanut hieman kantaansa käyttötarkoituksen muutoksiin.
Poikkeamisluvan edellytyksissä pitäisi Ustinovin mielestä olla aika tiukka.
”Poikkeusluvan ajatus on, että luvan myöntämiseen on joku erityinen syy. Mökin käyttäminen talviaikaan ei voi olla erityinen syy. Muutenhan poikkeuslupa pitäisi myöntää kaikille, jotka ovat käyttäneet mökkiä talviaikaan.”
”Ymmärrän kyllä täysin, että tämä on omistajan kannalta ikävä asia. Lupa- ja valvontavirasto on kuitenkin ainoa valtion virasto, joka turvaa yleistä etua eli vaalii eläinten etuja luontoasioissa”, sanoo Ustinov.
”Lupa- ja valvontavirasto on ainoa valtion virasto, joka turvaa yleistä etua eli vaalii eläinten etuja luontoasioissa.”
Etelä-Savon ely-keskus on Ustinovin mukaan tiukentanut hieman kantaansa käyttötarkoituksen muutoksiin.
Tiukennus liittyy tutkimuksiin, joista saatiin uutta tietoa saimaannorpan geneettisen monimuotoisuuden vähenemisestä.
”Jos norppapopulaatio ei ole riittävän suuri Saimaan eri osa-altailla, riskinä on sen jakaantuminen geneettisesti erilaisiin osapopulaatioihin, mikä ei lajin säilymisen kannalta ole toivottava kehitys vaan johtaa pahimmassa tapauksessa sukupuuttoon.”
Myös Mikkelin kaupunki hylkäsi viime vuoden aikana kaksi poikkeamislupahakemusta saimaannorpan suojelun vuoksi. Tapauksista toinen on Itä-Suomen hallinto-oikeuden käsittelyssä.
Valituksen mukaan on syrjivää, että samalla rantaviivalla sijainneille kahdelle muulle kiinteistölle on aiemmin myönnetty käyttötarkoituksen muutos ympärivuotiseen asumiseen. Norpan pesintä oli tuolloin jo tiedossa.
Valituksessa mainitaan myös, että saimaannorppaa häiritsevää jäällä liikkumista ei voida suoraan osoittaa vakituisten asukkaiden aiheuttamaksi. Alueen jäällä liikkuu myös vapaa-ajan asukkaita, ulkoilijoita, kalastajia ja moottorikelkkailijoita.
Norpan pesintä oli tuolloin jo tiedossa.
Savonlinnassa on ollut tapauksia, joissa mökkien omistajat eivät ole edes hakeneet lupaa, sillä Etelä-Savon ely-keskus on asettunut alustavassa lausunnossaan lupaa vastaan.
Etelä-Savon ely-keskus sai vuosina 2017–25 yhteensä noin 60 lausunto- ja kommenttipyyntöä käyttötarkoituksen muutoksista ja Ustinovin mukaan vastusti näistä kuutta.
Lisäksi ely-keskukselle tuli noina vuosina tiedoksi arviolta 100–150 kuntien tekemää päätöstä lomarakennusten käyttötarkoituksen muutoksista, joista ely-keskus ei valittanut.
”Kukaan ei voi sanoa, onko käyttö jo heikentänyt norpan pesintää.”
Itä-Suomen hallinto-oikeus kertoo, että tavoitteena on saada Enonkosken loma-asunnon asia ratkaistuksi viimeistään vuoden sisällä vireilletulosta eli viime marraskuun lopusta.
Valitus on parhaillaan lausunnolla viranomaisella.
Kodiksi muuttaminen vähenee
Loma-asuntojen muuttaminen vakituiseksi on Liiteri-tietopalvelun tilastojen mukaan vähentynyt viime vuosina.
Kunnan ratkaisemien poikkeamispäätösten määrä on laskenut koronavuodesta 2021.
Tuolloin kunta ratkaisi poikkeamispäätöksillä 454 kertaa, voiko loma-asunnon muuttaa vakituiseksi. Myönteisiä päätöksiä oli tuolloin 427, kielteisiä 27.
Lisäksi suunnittelutarveratkaisulla tehtyjä päätöksiä oli 22.
Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2024, jolloin kunta ratkaisi 284 hakemusta. Myönteisiä päätöksiä oli 271, kielteisiä 13.
Loma-asunnon muuttamisesta vakituiseksi tehtiin suunnittelutarveratkaisu 21 kertaa vuonna 2024. Myönteisiä oli 19, kielteisiä 2.
Asunnon käyttötarkoituksen muutos voidaan tehdä joko kunnan ratkaisemalla poikkeamispäätöksellä tai suunnittelutarveratkaisulla. Nämä näkyvät Liiteri-tietopalvelussa.
Käyttötarkoituksen muutoksia voidaan tehdä kunnissa myös kaavoituksella sekä suoraan rakennusluvilla, jos määräyksistä ei poiketa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
