THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mukaan hyvinvointialueiden taloudellinen liikkumavara on suoraan sidoksissa siihen, millaista politiikkaa Suomen hallitus tekee. Kuva: Johanna Bruun / THL
Maaseudun terveyskeskukset ovat jäämässä jyrän alle: Useampi hyvinvointialue on jo linjannut sote-palveluiden rajuista keskittämisistä
Keskittämispolitiikkaa perustellaan hyvinvointialueiden alijäämäisillä budjeteilla, henkilöstön riittävyydellä sekä palvelurakenteiden päivittämisellä tulevaisuuden väestörakennetta vastaavaksi.
Jos hyvinvointialueiden suunnitelmat toteutuvat, on Suomessa jatkossa huomattavasti nykyistä harvempi sote-keskusten verkosto. Kuvassa Seinäjoen kiirevastaanotto Etelä-Pohjanmaalla. Kuva: Johannes TervoSuomen 21 hyvinvointialuetta joutuvat sopeuttamaan toimintaansa, kun Petteri Orpon (kok.) hallituksen sote-puolelle linjaamia 1,4 miljardin euron säästöjä jalkautetaan käytäntöön.
Useampi hyvinvointialue on jo linjannut suunnitelmistaan sote-palveluiden rajuista keskittämisistä.
Pirkanmaalla terveysasemia ollaan sulkemassa kovalla kädellä. Pirkanmaan hyvinvointialueen elokussa julkaisemassa esityksessä lakkautuslistalla ovat seitsemän kunnan vuodeosastot ja 18 terveysasemaa ympäri Pirkanmaata.
Sote-palvelut ovat Pirkanmaalla katoamassa kokonaan monilta maaseutupaikkakunnilta.
”Tällä hetkellä Pirkanmaalla on 40 terveysasemaa. Tehdyn esityksen mukaisesti niitä olisi tulevaisuudessa 21. Vuodeosastoja on 16 ja esityksen myötä niitä jäisi kymmenen”, Pirkanmaan hyvinvointialue Pirhan sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen täsmentää.
”Talous on saatava tasapainoon tämän aluevaltuustokauden aikana.” Pirkanmaan sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen
Kuosmasen mukaan Pirkanmaan hyvinvointialueen taloustilanne on haastava ja talousennuste näyttää kuluvan vuoden osalta 95 miljoonan euron suuruista alijäämää.
”Talous on saatava tasapainoon tämän aluevaltuustokauden aikana. Pirkanmaalla on myös reformivelkaa aiemmilta vuosilta Paras-lainkin pohjalta. Palvelujen uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja palvelutarpeisiin on välttämätöntä”, Kuosmanen perustelee.
Sosiaali- ja terveysjohtaja huomauttaa, ettei rahan puute ole ainoa ongelma hyvinvointialueilla.
”Kyse ei ole yksin rahoituksesta, vaan myös muun muassa henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta sekä palvelurakenteen päivittämisestä vastaamaan tulevaisuuden palvelutarpeita ja väestörakennetta.”
Myös esimerkiksi Satakunnassa sote-verkkoa ollaan supistamassa kovalla kädellä. Terveyskeskusten vuodeosastoja oltaisiin tällä tietoa vähentämässä yhdeksästä kahteen. Vuodeosasto jäisi enää Poriin ja Raumalle.
”Satakunnassa on tällä hetkellä 28 terveysasemaa, joissa kaikissa ei ole joka päivä lääkärin vastaanottoa. Vuoteen 2040 mennessä arvoidaan, että laajan palvelun sote-keskuksia tulee olemaan kuusi, ja ne toimivat verkostona”, Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila kommentoi suunnitelmia MT:lle.
”Päätöksiä tehdään ajassa, eli vuodesta 2029 lähtien tarkoitus on tiivistää verkkoa tältä osin, ja toki joidenkin pienten terveysasemien osalta jo sitä ennen. Taustalla on väestön palvelutarve, väestön keskittyminen taajamiin sekä myös voimakas digitaalisten palveluiden lisääntyminen”, Varhila jatkaa.
”Haastava taloudellinen tilanne on osaltaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen peruja, mutta Petteri Orpon (kok.) hallitus tulee ohjelmansa mukaan lisäämään tätä taakkaa.”
Satakunnan hyvinvointialue tiedotti suunnitelmistaan elokuussa. Varhila arvioi, että soten palveluverkkoa supistetaan koko maassa.
”Vastaavia päätöksiä on luvassa pääsääntöisesti lähes joka alueella.”
”Haastava taloudellinen tilanne on osaltaan Sanna Marinin (sd.) hallituksen peruja, mutta Petteri Orpon (kok.) hallitus tulee ohjelmansa mukaan lisäämään tätä taakkaa.” Satakunnan hyvinvointijohtaja Kirsi Varhila
THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo muistuttaa (MT, 30.8.), että hyvinvointialueiden rahoitus on suoraan valtion ja siten kulloisenkin Suomen hallituksen poliittisten päätösten varassa.
”Hallitus ei päätä sitä, lakkautetaanko terveyskeskuksia. Mutta jos valtio ei tule taloudellisesti vastaan, niin piina ikävistä päätöksistä tavallaan siirretään hyvinvointialueille”, Hiilamo tähdentää.
Hiilamo myös arvioi Suomessa käytävän lähitulevaisuudessa tiukkaa keskustelua siitä, miten paljon sote-palveluista saa ylipäätään leikata taloudellisten säästöjen nimissä.
”Kuinka paljon on lopulta mahdollista säästää sote-puolella ilman, että ihmisten perustuslaillisia oikeuksia rikotaan?”
Kansanedustaja ja edellisen hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kritisoi hyvinvointialueiden suunnitelmia karsia terveyskeskusverkostoa. Kuva: Petteri KivimäkiKansanedustaja, edellisen hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) kritisoi MT:lle (MT, 2.9.) hyvinvointialueiden suunnitelmia terveyskeskusverkoston karsimisesta.
”Huolestuttavia uutisia tulee nyt pienten yksiköiden sulkemisista. En näe siinä mitään järkeä, sillä tiedän kokemuksesta, että tilojen osuus kustannuksista on terveydenhuollossa yleensä vain noin 10 prosentin luokkaa jopa isoissa kalliissa sairaaloissa”, Lindén laskee.
”Siitä ei siis merkittäviä säästöjä tule, jos neuvola tai terveyskeskus pistetään kiinni. Mutta haitat paikallisille ihmisille ovat suuria.”
Lindén myös huomauttaa, että valtio kompensoi vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden merkittävästi alijäämäisiä budjetteja.
”Rahoitusvajeen kompensointi valtion toimesta hyvinvointialueille on lakisääteistä. Tilinpäätös vuosilta 2021 ja 2022 korjataan indeksillä vuoden 2023 hintatasoon, ja sen mukaisesti hyvinvointialueille annetaan rahaa vuodenvaihteessa. Tämä järjestely helpottaa kustannuspaineita alueilla merkittävästi.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
