Sote-alueiden taloustilanne ennakoituakin heikompi — Ykkösongelma on työvoimapula
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan sote-puolen työvoimapula on pahimmillaan pienissä maaseutukunnissa.Jyväskylä
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan sote-sektorin suurin ongelma koko maassa on pula osaavasta työvoimasta. ”Toiseksi eniten ongelmia tuottaa rahapula.” Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo MT:lle, että Suomen 21 hyvinvointialueen taloustilanne näyttäisi olevan vielä arvioituakin heikompi.
”Esimerkiksi täällä Keski-Suomessa vielä viime keväänä hyvinvointialueen alijäämän suuruudeksi arvioitiin 51 miljoonaa euroa. Kun kustannustilanne on kesän aikana tarkentunut kuntien ja kuntayhtymien osalta, on kokonaisalijäämä vain kasvanut”, Tollet toteaa.
Viime viikolla Keski-Suomen hyvinvointialue tiedotti, että alijäämä on kasvamassa lähes kaksinkertaiseksi aiemmin arvioidusta, noin 95,8 miljoonaan euroon.
Tolletin mukaan samansuuntaista viestiä kuulee nyt kaikkialta maasta.
”Olen käynyt runsaasti keskustelua muiden hyvinvointialueiden johtoportaan kanssa. Myös muualla kustannukset ovat tarkentumassa alijäämäisemmiksi.”
Sote-puolen kustannuksiin syntyy nousupaineita monen asian yhteisvaikutuksena.
”Suomessa jylläävä inflaatio, Ukrainan sodan monia kustannuksia nostava vaikutus ja palkkaharmonisaatio vaikuttavat kaikki osaltaan”, Tollet luettelee.
Keski-Suomessa myös sote-puolen kiinteistömassa aiheuttaa päänvaivaa.
”Täällä on nelisensataa kiinteistöä, joiden kustannukset ovat arviolta 10–11 miljoonan euron verran suuremmat kuin aiempi ymmärrys oli viime vuoden puolella.”
Jan Tollet luonnehtii Keski-Suomen hyvinvointialueen tilannetta melko keskimääräiseksi Suomen sote-kartalla.
”Taloudelliselta tilanteeltamme emme ole parhaita emmekä heikoimpia, vaan keskikastissa.”
Tollet katsoo, että Suomen sote-alueiden merkittävin ongelma on työvoimapula.
”Se on kaikista suurin murhe koko maassa. Tiukka taloustilannekin tuottaa monenlaisia haasteita, mutta ihan ykkösongelma on ammattilaisten saatavuus.”
Hoitovelkaa syntyy hänen mukaansa ensisijaisesti juuri siitä syystä, ettei hoitavia käsiä ole tarpeeksi.
”Suurimmillaan työvoimapula on maaseutukunnissa. Keski-Suomessa tilanne on parempi Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella. Mutta maakunnan laidoilla, kaukana keskuskaupungista, sijaitsee pieniä kuntia, joissa on vain noin tuhat asukasta. Siellä ongelmat kärjistyvät.”
Tollet linjasi MT:n haastattelussa viime vuoden lokakuussa (MT, 4.10.2022) tuoreena Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajana, että pääsyn palveluiden äärelle on toteuduttava mahdollisimman tasapuolisesti koko maakunnassa.
”Terveyskeskusverkosto on olemassa oleva kivijalka, jonka karsimiseksi ei ole olemassa mitään suunnitelmia”, Tollet sanoi tuolloin.
Onko verkoston säilyttäminen entisellään koko hyvinvointialueella enää mahdollista nykyisten säästöjen oloissa?
”Jossain muodossa terveyskeskusverkoston on oltava jatkossakin olemassa maaseudulla. Mutta näillä taloudellisilla reunaehdoilla toiminta niissä tulee jossain määrin supistumaan”, hyvinvointijohtaja muotoilee.
Keski-Suomessa lähdettiin viime vuoden puolella suunnittelemaan hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaa.
”Täytyy miettiä, miten digitaalisuus voidaan tuoda osaksi olemassa olevaa palveluntuotantoa ja tukemaan sitä. Sote-puolen tulevaisuutta ovat liikkuvat palvelut ja monenlaiset uudet, innovatiiviset ja rohkeat toimintatavat”, Tollet kiteyttää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






