Pienimmät yritykset maksaisivat hallituksen lomarahapäätöksen
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen neuvottelut nytkähtivät maanantaina liikkeelle. Suunta oli sekä odotettu että yllättävä.
Hallitus perui aikomansa leikkaukset vuoro- ja pyhätyölisiin mutta jätti voimaan sairastamista ja lomia koskevat esityksensä.
Lomarahoja leikataan 30 prosentilla, mutta samalla niiden maksamisesta tulee lakisääteistä. Tämä oli yllättävää yritysten kannalta, sillä osa niistä joutuu jatkossa uuden kustannuserän piiriin.
Suomen Yrittäjien (SY) mukaan lomarahojen lakisääteisyys tuo uusia kustannuksia 25 000 yksityiselle järjestäytymättömälle pienyrittäjälle. He maksaisivat jatkossa 235 miljoonaa euroa eli enemmän kuin yleissitovuutta noudattavat, jotka säästäisivät 215 miljoonaa euroa.
Kun lähes miljoonan työntekijän normaalisitovuuskin otetaan huomioon, lomarahauudistuksen kokonaissäästö on 560 miljoonaa euroa. Säästön saavat suurimmat yritykset, arvioi SY:n johtaja Janne Makkula.
Uusi lomarahaoikeus koskisi työehtosopimusten ulkopuolella olevaa 15 prosenttia työvoimasta eli 225 000 työntekijää. Kolmannes, kuten tilitoimistojen väki, on kuitenkin saanut rahat jo nyt ”maan tavan” vuoksi. Loput 70 prosenttia tulisi nyt lomarahojen piiriin.
Sopimusten ulkopuolelle ovat jääneet usein uudet alat, kuten pelit ja teknologia.
Osa julkisuudessa mainituista järjestäytymättömistä toimialoista kuuluu kuitenkin yleissitovien sopimusten piiriin.
Tällainen on esimerkiksi meijeriala. Pientenkin juustoloiden on jo pitänyt maksaa 50 prosentin lomarahaa loma-ajan palkasta tähänkin saakka joko elintarviketyöläisten SEL:n ja elintarviketeollisuuden ETL:n tai SEL:n ja maidonjalostajien M2L:n kautta. M2L tarkoittaa Valiota, joka on sekin palannut ETL:n jäseneksi.
SY:n toimitusjohtajan Jussi Järventauksen mielestä paikallisen sopimisen laajentaminen olisi parempi tie päästä hallituksen tavoitteisiin kuin lomarahat.
MT:n tietojen mukaan yrityksille saatetaankin jättää vapaus sopia lomarahojen maksamistavasta tai maksamisesta ylipäätään.
Hallitus aikoo säätää pakkolait kolmeksi vuodeksi. Tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä etenkin Ruotsiin ja Saksaan nähden työn yksikköhintaa alentamalla.
Lomaleikkuri koskee etenkin julkista sektoria, missä 15 vuoden työura on tuonut 7,5 viikon vuosiloman.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo vuorolisien peruuntuneen siksi, että kätilöiden kertomukset osoittivat alkuperäisen esityksen epätasapuoliseksi.
Sairauspäivistäkin voi löytyä toinen ratkaisu, jos työmarkkinajärjestöt sellaista esittävät.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi viime viikolla MT:lle ja tällä viikolla edelleen, että mikään määräaikaisuuskaan ei muuta sitä tosiasiaa, että kysymys on pakkolaeista.
Suurten yritysten EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan pakolle on yhä vaihtoehto, työmarkkinoiden neuvottelutie. Siihen ovat olleet valmiita STTK, Akava, EK ja Kuntatyönantajat, mutta ei SAK.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
