Budjetin rakennerahojenleikkaus vähentää aluetukea
BRYSSEL (MT)
Hallituksen päätös leikata EU:n rakennetukien kansallista rahoitusta tarkoittaa tukien pienenemistä neljänneksellä. Suuri osa rahoista on pois Itä- ja Pohjois-Suomesta. Säästöpäätöksen vaikutusta lisää se, että kansallista rahoitusta leikattaessa myös EU:lta tuleva puolikas putoaa pois.
Kehysriihessä hallitus päätti säästää 50 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen ja ulkorajayhteistyön kansallisesta vastinrahoituksesta.
Kun pois jäävä EU-osuus otetaan huomioon, nousee vuotuinen leikkaus yhteensä 100 miljoonaan euroon. Se on noin neljänneksen suunniteltua vähemmän.
EU:n budjettipäätösten yhteydessä rakennetukia leikattiin jo neljänneksellä edelliseen rahoituskauteen verrattuna. Uusi säästöpäätös tulee sen päälle.
Leikkauspäätös on nostanut kovaa arvostelua oppositiopuolue keskustan riveistä.
”Käytännössä hallituksen päätös tarkoittaa, että Suomi kieltäytyy ottamasta vastaan EU:n meille myöntämää rahaa. On aivan nurinkurista, että talouden tuskissaan hallitus päätti heikentää Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa, kansanedustaja Elsi Katainen ihmettelee.
Hänen mielestään leikkaukset kohdistuvat talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä edistäviin hankkeisiin.
”Kasvuahan taloustilanteen kohentuminen vaatii. Muuten menoleikkauksia saadaan tehdä hamaan tulevaisuuteen.”
Europarlamentaarikko Riikka Pakarisen mielestä päätös lähettää EU:lle viestin, ettei Suomi tarvitse tukirahojaan.
”Brysselissä on tehty hartiavoimin töitä, jotta rakennerahastopottia saataisiin nostettua. Se työ valuu näiden päätösten myötä kankkulan kaivoon”, keskustameppi sanoo.
Periaatteessa hallituksen leikkaama rahoitus voitaisiin paikata kuntien tai yksityisen sektorin rahoituksella. Silloin vastaava EU-rahakin saataisiin hankkeisiin.
Nykyisessä taloustilanteessa kuntien tai yksityisen sektorin rahoituksen lisääminen voi kuitenkin olla vaikeaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
