Lukuisat järvet erottavat Suomen Pohjoismaista, mutta Keski-Euroopassa järvi-Suomea ei vielä tunneta. Kuva: Johannes Wiehn
Itäsuomalaista kesälomaa aletaan myydä ulkomaalaisille – Suomea ei yllättäen tunnetakaan tuhansista järvistään
Kun ulkomainen matkailuväki tulee Itä-Suomeen, kokemus ylittää odotukset.
Puhtaat uimavedet ja oma ranta ovat monelle matkailijalle ihmetyksen aiheita. Kuva: Johanna KokkolaSuomalaista kesälomaa aletaan myydä ulkomaalaisille matkailijoille teemalla ”lomaile kuin suomalainen” eli Chill like a Finn.
Visit Finland kampanjoi videolla, jossa vilisevät suomalaisen loman parhaat ainekset: kesä, järvi, sauna, nuotio ja telttailu.
Suomeen valitaan sosiaalisen median vaikuttajia tutustumaan kesällä viikoksi kahteen Itä-Suomen maakuntaan.
”Haluamme näyttää alueen, jossa me maailman onnellisimmat lomailemme, jonne pääsee helposti Helsingistä ja jossa voi kokea monta elämystä yhdellä matkalla”, Visit Finlandin markkinointivastaava Virva Katajala kertoo.
Viestinä on, että kun Euroopan järvialueet ovat ruuhkautuneet, meillä on tilaa.
Viestinä on myös, että kun Euroopan tunnetut järvialueet ovat pahasti ruuhkautuneet, meillä on tilaa. Kätevällä kiertomatkalla voi nähdä mökkielämän lisäksi karhun ja kiivetä Kolille.
Kohdemaina ovat Saksa, Ranska Iso-Britannia ja Espanja.
Täkäläisiltä yrityksiltä odotetaan kansainvälistä otetta ja kestävää matkailua.
”Mukana on myös pieniä yrityksiä, ketjut eivät siellä loista”, Visit Finlandin projektipäällikkö Susanna Markkola sanoo.
Kampanja on osa Visit Finlandin vuosi sitten aloittamaa itäisen Suomen matkailun kolmivuotista kasvuohjelmaa. Kuuden maakunnan matkailua markkinoidaan yhteistuumin, vaikka toimijoita on paljon ja hankkeet hajanaisiakin. Yrityksiltä toivotaan some-aktiivisuutta ja selkeitä paketteja turisteille.
Kainuun, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson matkailu on kokenut kovan kolauksen Venäjän matkailun tyrehtymisestä. Osa on toipunut, mutta tekemistä riittää.
”Kriisejä tulee ja menee, mutta järvet pysyvät.”
Pääpulma on, että Suomea saati Itä-Suomea ei ulkomailla tunneta.
”Kriisejä tulee ja menee, mutta järvet pysyvät”, Markkola muistuttaa.
Juuri tuhannet järvet erottavat meidät muista Pohjoismaista. Silti Suomi alisuorittaa muihin verrattuna, Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen sanoo.
Suomeen tullaan eniten luonnon perässä, mutta myös hyvinvointi, liikunta ja ostokset kiinnostavat.
Kun kansainväliset matkailutoimijat tulevat Itä-Suomeen, he yllättyvät alueen vetovoimasta, Markkola kertoo. Se ei kuitenkaan riitä, jos loppukuluttajalla ei ole käsitystä alueesta.
”Tunnettuus luo kysyntää ja kysyntä kauppaa ja esimerkiksi lentoyhteyksiä.”
Spontaanisti Suomi mainitaan matkailumaana Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa vasta sijoilla 14.-19. Kärjessä ovat Espanja, Italia, Portugali, Ranska ja Isoa-Britannia.
”Kasvu tulee ulkomailta.”
Wakosen mukaan matkailu on maailman nopeimmin kasvavia toimialoja ja Itä-Suomi voi hyvin ottaa siitä osansa.
”Kotimaan matkailu on suomalaisten matkailuyritysten leipä, mutta kasvu tulee ulkomailta.”
Myös aluetalousvaikutus on suuri. Wakosen mukaan matkailun osuus bruttokansantuotteesta on koko maassa 2,3 prosenttia, mutta Kainuussa ja Etelä-Savossa yli 4 prosenttia. Työllisyysvaikutus on viiden prosentin luokkaa.
Kyse on isoista rahoista. Etelä-Karjalassa matkailutulo on puolittunut 250 miljoonaan euroon, mutta kasvanut Pohjois-Savossa puoleen miljardiin ja Pohjois-Karjalassa 350 miljoonaan euroon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
