Nenän kautta hengittäminen on hyödyllistä, jatkuvassa suuhengityksessä terveysriskejä
Hengittäessä nenä puhdistaa ilmaa ja sen sivuontelot suojaavat silmiä ja aivoja pohjolan kylmältä.
Flunssa haittaa nenän kautta hengittämistä. Flunssavirukset tarttuvat tehokkaimmin käsikosketuksella. Kuva: Jukka PasonenIhmiset hengityselimet jakautuvat ylä- ja alahengitysteihin. Raja näiden välillä kulkee kurkunpään kohdalla. Nenän lisäksi ylähengitysteihin kuuluvat kurkunpää ja nielu. Lisäksi nenän sivuontelot, välikorva ja korvatorvi ovat yhteydessä ylähengitysteihin.
Jokainen osa täyttää omaa tehtäväänsä. Nenä esimerkiksi puhdistaa, lämmittää ja kosteuttaa sisään hengitettyä ilmaa ja kondensoi vettä ulos hengitetystä ilmasta.
”Nenä toimii myös resonoivana kammiona äänelle ja suojaa hengitysteitä värekarvojen ja nenäeritteiden avulla”, kertoo Tampereen yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin kliininen opettaja Teemu Harju.
Nielu ja kurkunpää eivät osallistu hengittämiseen yhtä suorasti kuin nenä. Nielu on itse asiassa osa ruuansulatuskanavaa, mutta kuuluu myös hengitysteihin. Sen seinämien imukudos osallistuu kehon immuunipuolustukseen. Kurkunpää taas osallistuu äänen tuottamiseen.
Onteloiden sisältämä ilma taas toimii pään lämpövarastona. Kallon sisäiset lämpötaskut suojaavat silmäkuoppia ja aivojen etuosia kylmällä säällä.
”Sivuontelot toimivat myös kasvovammoissa suojaavina puskureina. Niillä on merkitystä äänen resonoinnissa ja ne osallistuvat hengitysteiden typpioksidin tuotantoon ja varastointiin.”
Koska nenä osallistuu hengityksessä muun muassa ilman puhdistamiseen, on nenän kautta hengittäminen hyödyllistä. Ilman nenän käsittelyä suun kautta hengitetty ilma voi Harjun mukaan aiheuttaa myös alahengitysteiden ärsytystä.
”Lisäksi jatkuva suun kautta hengittäminen johtaa usein suun limakalvojen kuivumiseen, mistä voi aiheutua hampaiden reikiintymistä, ienongelmia, pahanhajuista hengitystä sekä suun ja nielun tulehduksia. Lapsilla jatkuva suuhengitys voi haitata kasvojen luiden kehitystä ja johtaa purentaongelmiin.”
Nenän kautta hengittäminen mahdollistaa myös hajuaistin toiminnan, sillä hajuaistin reseptorisolut sijaitsevat nenäontelon katossa.
”Hajuaistimus syntyy, kun hajumolekyylit tulevat hengitysilman mukana kosketuksiin hajureseptorien kanssa. Ihminen pystyy aistimaan arviolta 10 000 eri hajua.”
Yleisin ylähengitysteiden tulehdus on nuhakuume eli flunssa. Se on viruksen, yleisimmin rinoviruksen, aiheuttama infektio. Flunssan ensioireita on kurkkukipu, jota seuraa yskä ja nuha.
Flunssa voi aiheuttaa jälkitautina myös sivuonteloiden tulehduksen. Tällöin limakalvoturvotus tukkii nenäontelon ja poskiontelon välisen luonnollisen aukon.
”Paras keino estää flunssan tarttumista on pestä käsiään flunssa-aikana. Minkään lääkkeen ei ole osoitettu tehokkaasti estävän flunssan tarttumista.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
