Maaliskuussa oli harvinaisen lauhaa
Maaliskuun keskilämpötila vaihteli Ahvenanmaan ja lounaisrannikon runsaasta +2 asteesta Pohjois-Lapin vajaaseen -3 asteeseen.
Pohjanmaan rannikolla ja maan pohjoisosassa oli runsaat neljä astetta tavanomaista lämpimämpää. Kyseisillä alueilla oli poikkeuksellisen lauhaa. Näin lauha maaliskuu toistuu siellä Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimäärin pari kertaa vuosisadassa.
Muuallakin maassa oli harvinaisen lauhaa, ja yhtä leuto maaliskuu toistuu keskimäärin joka kymmenes vuosi.
Ennen tätä on hyvin lauha maaliskuu koettu vuosina 2014 ja 2007.
Kuukauden ylin lämpötila, 13,5 astetta, mitattiin Jomalassa Ahvenanmaalla 8. päivänä ja alin lämpötila, -28,1 astetta, Sallassa maaliskuun 22. päivä.
Maaliskuun sademäärä oli suurimmassa osassa maata 30–60 millimetriä. Osassa Kainuuta satoi kuitenkin jopa yli 60 millimetriä. Niukkasateisinta oli Pohjois-Lapissa, jossa jäätiin paikoin alle 30 millimetriin.
Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lähes koko maassa satoi tavanomaista enemmän.
Ilmatieteen laitoksen havaintoasemista sateisin oli Puolangan Paljakka, jossa satoi 88,7 millimetriä. Vähiten, 20,1 millimetriä, satoi Utsjoen Kevolla ja Inarin Angelissa.
Suurin vuorokautinen sademäärä, 27,9 millimetriä, mitattiin Espoon Nuuksiossa maaliskuun 30. päivä. Päivän aikana Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa satoi harvinaisen runsaasti. Sade tuli suurimmaksi osaksi lumena, ja uutta lunta kertyi paikoin yli 20 senttimetriä.
Maaliskuun lopussa täysin lumetonta oli vain maan lounaisosassa. Pohjois-Karjalan pohjoisosasta Meri-Lappiin ulottuvan linjan pohjoispuolella lunta oli vielä yli puoli metriä, Ylä-Kainuussa, Koillismaalla ja osassa Etelä-Lappia lähes metri.
Suomen ympäristökeskus Syke varoittaa maan etelä- ja länsiosassa erittäin ohuista järvijäistä. Jäällä ei kannata enää liikkua näillä alueilla. Myös keski- ja itäosassa maata jäät ovat alkaneet heikentyä.
”Vaikka aamun pakkasilla jää voi tuntua kestävältä, iltapäivällä se saattaa hajota auringon sulattaessa kiteiden rajapintoja”, muistuttaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Viime aikojen lämpötilan vaihtelut ovat myös aiheuttaneet paikoin suuria railoja ja toisaalla jään työntymistä rannoille.
Maaliskuun lopun runsaat sateet ja lauha sää nostavat virtaamia rannikon jokivesistöissä Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Pohjanmaalla huhtikuun alussa.
”Virtaamat kääntyvät kuitenkin pian laskuun, jos sää jatkuu viileänä ja vähäsateisena”, ennustaa hydrologi Tiia Vento Suomen ympäristökeskuksesta.
Etelä- ja lounaisrannikon jokivesistöjen kevättulvat ovat jo pääosin ohitse. Pohjanmaalla lämpötilojen nousu ja lumen sulaminen kasvattavat virtaamia.
Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousussa tai kääntymässä nousuun Lappia lukuun ottamatta, maan eteläosissa pinnat ovat jo monin paikoin laskeneet keväthuipuista.
Routaa on maan etelä- ja keskiosissa vain 0–10 senttiä ja routamaksimi jäi hyvin pieneksi.
Pohjoisosissa routamaksimi saavutettiin jo helmikuun alussa eli 1–2 kuukautta keskimääräistä aikaisemmin. Routaa on pohjoisessa edelleen 10–100 senttiä, mutta se on jo paikoitellen alkanut sulaa alhaaltapäin.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
