Taloudessa edessä hitaan ja tasaisen kasvun vuodet
Suomella on edessään tasaisen ja hitaan kasvun vuosia, ennustaa Suomen Pankki.
Samalla moni talouden mittari hidastuu tänä vuonna ja alkaa ensi vuonna kulkea lähes tasaisena viivana. Näin käy esimerkiksi työllisyydelle, työttömyydelle, tuottavuuden kasvulle, investoinneille ja inflaatiolle.
Edes ensi vuonna elpyvä vienti ei saa käyriä nousuun. Selitys löytyy siitä, että myös tuonti kasvaa samaa tahtia. Suomen Pankki ennustaa viennin kasvavan 5,1 prosenttia ja tuonnin 5,3 prosenttia, joten nettovienti ei kasvata taloutta.
Jäljelle jää talouden kasvua tähän saakka ylläpitänyt yksityinen kulutus. Se kasvoi viime vuonna 3,3 prosenttia, mutta tänä ja ensi vuonna kasvu hyytyy 1,4 ja 1,3 prosenttiin.
”Kasvu on lähivuosina tasaista, mutta selvästi aikaisempaa hitaampaa. Kilpailukyky muihin maihin verrattuna ei kohene”, kertoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen talousnäkymistä toimittajille tiistaina.
Suomen Pankki ennustaakin tälle vuodelle 1,5 prosentin, ensi vuodelle 1,2 prosentin ja vuodelle 2014 1,6 prosentin kasvua.
Koska kasvu on heikkoa, ei työpaikkoja tule lisää. Toisaalta työttömyyskään ei lisäänny.
”Talouden kasvu ja työllisyys kulkevat aika hyvin samaa tahtia”, Suomen Pankin ekonomisti Petri Mäki-Fränti sanoo.
Ennuste vakaasta ja hitaasta kasvusta toteutuu ainoastaan, jos euron kriisi saadaan kuriin. Liikanen myöntääkin, että on olemassa suuri riski ennusteita heikommasta kehityksestä.
Kriisin eteneminen voi heikentää kehitystä, mutta sen saaminen kuriin tuskin merkittävästi parantaa tilannetta.
Talousennusteita julkaisevien tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan myös pitkän ajan talouden kasvu on hyvin maltillista.
Henkeä kohti laskettu bruttokansantuote kasvaa keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa 2013–2022 ja 1,4 prosenttia vuosina 2023–2032. Eri vuosien välillä voi toki olla eroja.
Mäki-Fränti muistuttaa, että samansuuntaisesta kehityksestä huolimatta Suomen Pankin ennuste ja pitkän ajan ennusteet on laadittu eri menetelmillä.
”Kahden seuraavan vuoden ennusteet perustuvat lähinnä näkymiin kokonaiskysynnän kehittymisestä. Pitkän ajan ennusteeseen vaikuttavat enemmän talouden rakenne, kuten väestön ikääntyminen, investointien määrä ja tuottavuuden kehittyminen”, Mäki-Fränti sanoo.
Esimerkiksi väestön ikääntyminen vähentää talouden kasvua seuraavan kymmenen vuoden aikana noin puoli prosenttia vuodessa.
Vuonna 2008 julkaistuihin näkymiin verrattuna keskiarvoennusteet ovat laskeneet.
Tutkimuslaitokset kokosivat pitkän ajan ennusteet Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun aloitteesta.
Suomen viennin ennustetaan lähtevän ensi vuonna kasvuun, maailmantalouden nousun vanavedessä. Jos öljyn hinnan alentuminen toteutuu, auttaa sen myös Suomen vientiä.
Maailmankauppaan ja öljyn hintaan ei Suomi ei kuitenkaan pysty itse vaikuttamaan, joten lisää keinoja parantaa vientiyritysten kilpailukykyä tarvittaisiin, Suomen Pankki arvioi.
Erityisesti tuottavuutta pitäisi parantaa. Suomen Pankin ennusteessa tuottavuuskin alkaa mataa tasaisesti.
Liikasen mukaan korkeat palkankorotukset ovat heikentäneet tuottavuutta.
”Vuosina 2008 ja 2009 työn kustannukset nousivat Suomessa muita maita nopeammin. Sen takia tuottavuus ei ole lisääntynyt riittävästi”, Liikanen sanoo.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
