Koskenkorvan viinasta rakentui kansallisen vaurastumisen symboli
Jonna Pulkkisen kirja ”Kossu – Koskenkorvan ja suomalaisen vodkan historia” avaa näkymän suursuosioon ja sittemmin legendaariseen maineeseen nousseen kotimaisen viinan tarinaan.
Koskenkorva ilmaantui Suomessa markkinoille vuonna 1953, syrjäyttäen nopeasti väriviinat sekä aiemman markkinaykkösen, Jaloviinan. Koskenkorva eli Kossu on siitä lähtien säilyttänyt asemansa maan suosituimpana väkevänä alkoholijuomana vuosikymmenten ajan.
Mikä on Kossun kestomenestyksen salaisuus, kirjailija Jonna Pulkkinen?
”Se on ehkä siinä, että Kossu iski juuri oikeaan hetkeen. 1950-luvun alussa maa alkoi avautua pikkuhiljaa kansainvälisempään suuntaan. Helsingin olympialaiset oli pidetty ja sotakorvaukset maksettu. Suomi vaurastui ja perunaa jäi yli, joten siitä alettiin tehdä viinaa”, Pulkkinen kertoo.
Koskenkorva oli ensimmäinen perunasta valmistettava viina Suomessa.
Viinaa oli Suomessa valmistettu tätä ennen sulfiittijäteliemestä, joten moni tykästyi Kossun makuun.
”Perunaviinasta tuli uuden aikakauden symboli. Jos jollakin tuotteella markkinoille meno natsasi oikeaan aikaan, niin se on Kossu. Vajaassa vuosikymmenessä se nousi syrjäyttämättömäksi ykköseksi.”
Pulkkisen kirja pureutuu paitsi Kossun ja vodkan, myös koko suomalaisen yhteiskunnan historiaan. Esiintyypä kirjassa myös viittauksia maailmanhistorian tapahtumiin.
Kirjan rakenteessa ja tyylissä näkyy Pulkkisen tausta historioitsijana ja toimittajana.
”Kossu-kirja oli luontainen jatkumo aiemmin Jaloviinasta kirjoittamalleni teokselle”, hän toteaa.
Pulkkisen Kossu-kirja rakentuu kolmeen osaan, jotka on jaoteltu useisiin alalukuihin.
Ensimmäisessä osassa syvennytään vodkan olemukseen ja historiaan eri maissa. Alkoholipolitiikkaa ja veroja tarkastellaan niin Ruotsi-Suomen, Yhdysvaltain kuin Venäjän perspektiivistä käsin.
Kirjan toinen osa kertoo seikkaperäisesti Koskenkorvan tarinan sotien jälkeiseltä ajalta nykypäivään. Kolmas osa sisältää ruuanlaitto-, cocktail- ja drinkkivinkkejä Koskenkorvan viinaa hyödyntäen.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
