Elinkeinoministeristä tuli erotuomari, kun Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat pyrkivät Itä- ja Pohjois-Suomen apajille EU:n ennätysmäisissä aluetuissa

Työllisyys, innovaatiot sekä yritysten kehittäminen ja niiden kasvun tukeminen ovat EU:n aluekehityksen rahoituksen painopisteitä. Kuva: Kuvat: Jaana Kankaanpää, Kari Salonen, Petteri Kivimäki / Kuvitus: Juho Leskinen

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat pyrkivät Itä- ja Pohjois-Suomen apajille EU:n aluekehitysrahojen seuraavan kauden jaossa.

Riita kärjistyi niin pitkälle, että elinkeinoministeri Mika Lintilästä (kesk.) tuli erotuomari, ja hän joutuu päättämään melkein miljardin EU-euron jaosta maakuntien puolesta.

"Maakuntajohtajat tykkäsivät tapella. Tuntui, että muutamat saivat määräänsä isommankin riidan aikaiseksi. Ei se tännepäin sitä parasta edunvalvontaa ole", Lintilä tuumaa.

Maakuntajohtajat riitelivät herkästä asiasta, sillä EU:n aluetukien tavoitteena on kaventaa alueiden välisiä eroja.

Jos Suomessa päätettäisiin, että Itä- ja Pohjois-Suomessa ei enää tarvitakaan heikomman tukea, se voitaisiin tulkita Brysselissä, ettei Suomi tarvitse ylipäätään tukirahaa yhtä paljon.

Kesällä Suomi sai EU:n budjettineuvotteluissa sadan miljoonan lisän Pohjois- ja Itä-Suomelle. Samaan aikaan Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat kaivoivat maata sen perustelujen alta väittämällä kehityserojen tasoittuneen.

Suomen EU-liittymissopimuksessa on kirjaus Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemasta. Jaon muutokset söisivät tämänkin kirjauksen perusteita.

Vastaavat neuvottelut käytiin seitsemän vuotta sitten nykyisen kauden alla. Silloin todettiin, että maakunnat ovat parhaita päättämään asiasta. Sopu syntyi.

Nyt maakunnat päättivät katsoa kaikki kortit, eikä periksi annettu. Jatkossa maakuntien pitäisi päättää yhdessä monesta muustakin asiasta. Yhtenäisyys pitää rakentaa uudelleen.

Koko valmistelu lähti heti alusta vinoon, eikä se ollut pelkästään maakuntien vika. Maakunnille annettiin tehtäväksi päättää rahojen jaon suhteesta ilman tietoa rahoituksen määrästä.

Oli myös mahdollista, että seuraavan kauden rahoitus vähentyisi. Siksi oman osuuden koolla olisi iso merkitys.

Tällä kaudella itä ja pohjoinen saivat noin 70 prosenttia, etelä ja länsi loput. Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat esittivät, että heidän osuus nousisi kolmanneksesta 53 prosenttiin.

Rahaa on ohjattu itään ja pohjoiseen, koska ne ovat muun Suomen kehitystä jäljessä.

Etelä- ja Länsi-Suomen mielestä erot maakuntien välillä ovat ajan myötä tasoittuneet. Erot kehityksessä ovat niiden näkemyksen mukaan enemmän maakuntien sisällä eivätkä pohjoisen ja etelän maakuntien välillä.

Väitteen tukena oli Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien tilaama selvitys, jonka teki konsulttitoimisto MDI:n Timo Aro.

Työ- ja elinkeinoministeriön käyttämät mittarit kehitykselle ovat kuitenkin erilaiset kuin mitä Aro käyttää.

Osaksi ongelma on koko politiikan ristiriidassa. Kyse on aluepolitiikasta, mutta tuen painopiste on vahvasti kehitys- ja innovaatiotyössä. Pääosa siitä tehdään kaupungeissa ja korkeakouluissa.

Tavoitteena on, että korkeakouluista osaaminen leviäisi laajemmalle mutta käytännössä niin ei juuri käy.

Kun neuvottelut kariutuivat, Lintilä asetti kaksi sovittelijaa, Kainuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Timo Korhosen ja Satakunnan maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallion.

He tekivät työtä keväällä, kun tieto rahoituksesta tuli heinäkuussa.

Lopulta riita saattoi olla turha, sillä potti kasvoi.

Nyt päättymässä olevalla kaudella rahoitus on ollut hieman vajaa 1,5 miljardia euroa. Vuosille 2021–2027 summa nousee kahteen miljardiin, kun mukaan lasketaan uusi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.

Lisäksi tulee 3,2 miljardi euroa EU:n elvytysrahaa.

Joka tapauksessa maakuntajohtajat ovat nyt sivussa, ja hallitus päättää niiden puolesta. Lintilä tekee esityksen arviolta kuun vaihteessa.

Keskusta puolustanee alueita. SDP:n ministerit neuvottelivat Suomelle sadan miljoonan euron kirjekuoren lisärahaa Pohjois- ja Itä-Suomelle. Myös hallitusohjelma tukee nykymallia.

"Näyttää siltä, että ratkaisu löytyy jostain kirkko keskelle kylää -mallista", Lintilä sanoo.

Lue myös:

"Korvamerkitty EU-tuki on elintärkeä 'köyhien ja kuihtumaan tuomittujen alueiden' tutkimukselle" – Itä-Suomen ammattikorkeakoulut puolustavat vahvaa EU-rahoitustaan