Pääsiäinen pysäyttääperus-kysymysten äärelle
Kiirastorstain jumalanpalveluksessa alttari riisutaan, puetaan mustiin ja kynttilät sammuvat yksitellen, Juudaksen liekki ensimmäisenä. Lopulta palamaan jää vain Jeesuksen kynttilä.
”Silloin kysytään ihmiseltä, kenen joukoissa seisot”, teologian maisteri ja pappina työskennellyt Jarmo Latvanen tiivistää.
”Miten toimin vastaavissa tilanteissa, kun kansa huutaa, että ristiinnaulitkaa? Ketä minä olen milloinkin ristiinnaulitsemassa?”
Pääsiäinen herättää ajattelemaan myös omaa kuolevaisuutta ja elämän rajallisuutta. Samalla se tuo kuitenkin myös ilon ja toivon viestin, joka muistuttaa uudesta mahdollisuudesta.
”Jos ihminen uskaltaa kohdata pääsiäisen sanoman, hän saa myös voimavaroja, jotka voivat kantaa elämässä.”
Myös ruualla on merkitystä pysähtymisen ja perheen yhdessäolon kannalta. Kun ateria tehdään rauhassa yhdessä, samalla valmistaudutaan myös juhlaan.
”Haastan ihmisiä siihen, että pyhien ruoka valmistettaisiin oikeasti, ettei tehtäisi vain kaikkea mahdollisimman nopeasti ja helposti. Arjessa on usein kauhea kiire, mutta pääsiäinen on hyvä aika miettiä sitä, mitä syömme, miten ruoka on kasvanut ja miten se on tuotettu.”
HENNA VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
