Laikkutaudit iskeneet viljakasvustoihin

Kasvukauden tehoisa lämpösumma Jokioisilla 30.6. oli 356 päiväastetta. Vastaavaan aikaan viime kesänä lämpösumma oli 445 päiväastetta. Kasvukausi on nyt yli kaksi viikkoa jäljessä viime vuodesta, mutta lämpenevää on luvassa.

Rikkakasvitorjunnalla alkaa olla kiire. Säät ovat suosineet kasvitauteja ja torjunta on ajankohtaista. Lämmin sää lisää tuhohyönteisten kehitysnopeutta ja aktiivisuutta, joten kasvustojen tarkkailu on tarpeen.

Herbisidien teho heikkenee viljan kasvaessa ja peittäessä suuret rikkakasvit. Märkyydestä kärsivää kasvustoa ei nyt pidä rasittaa tankkiseoksilla. Kun pelto on kuivunut kantavaksi, torjutaan rikkakasvit. Kasvitautitorjunta ja kasvunsäädekäsittelyt tehdään erikseen. Ravinnelisä voi piristää kasveja.

Aikaisin kylvetyt kevätviljat ovat jo korrenkasvuvaiheessa, eikä niitä saa enää käsitellä fenoksihappovalmisteilla vioitus- ja jäämävaaran takia, pienannosvalmisteilla on pidempi käyttöaika.

Viljojen kasvitautitilanne vaihtelee runsaasti alueittain, jopa lohkoittain. Syynä ovat kasvustojen väliset suuret erot yleiskunnon ja kasvuasteen välillä.

Voimakkaan kasvitautipaineen vuoksi kemiallinen torjunta kannattaa hyväkuntoisissa kasvustoissa. Kellastuneiden kasvustojen torjunta ei ole kannattavaa, vaan on seurattava tilanteen kehittymistä.

Lehtilaikkutaudit etenevät vauhdilla hyvinvoivissa kasvustoissa. Lehtilaikkutaudit, ohran verkkolaikku ja rengaslaikku sekä vehnän lehtilaikkutaudit ovat levinneet ylemmille lehdille. Kauralla oireet ovat toistaiseksi pysyneet vähäisinä.

Mikäli sato-odotukset ovat hyvät, on voimakkaassa tautipaineessa syytä käyttää riittäviä annosmääriä, jotta teho riittää tuleentumisen alkuun asti. Erityisesti ohralla kannattaa annosmäärää säädettäessä ottaa huomioon lajikkeen taudinkestävyysominaisuudet verkko- ja rengaslaikkua vastaan.

Poutaisemmilla viljelyalueilla olot suosivat härmän etenemistä syysvehnästä kevätvehnään.

Eteläisimmillä viljelyalueilla on tarpeen tarkkailla ruosteiden iskeytymistä kevät- ja syysvehnään. Muissa Pohjoismaissa erityisesti keltaruostetta esiintyy vehnillä runsaasti, ja on hyvin todennäköistä, että keltaruoste rantautuu myös Suomeen. Ruosteiden torjunta on tehtävä viimeistään ensimmäisten pesäkkeiden ilmaannuttua. Pitkäkestoisin torjuntateho saadaan strobiluriiniseoksilla.

Olosuhteet ovat suosineet myös punahometartuntaa. Sateinen ja lämmin sää erityisesti viljan tähkälletulovaiheessa lisää riskiä tartunnalle sekä hometoksiinien muodostumiselle. Suosiollisin ajankohta tartunnalle ja kemialliselle torjunnalle on viljan kukintavaihe, joka on ohralla heti tähkän tullessa ulos tupesta ja vehnällä sekä kauralla hieman myöhemmin tähkän ja röyhyn esilletulon jälkeen.

Alkukesän sateet ovat olleet suotuisat tähkäsääskien kuoriutumiselle, ja lämmin sää edistää niiden parveilua ja munintaa. Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on vehnällä ajankohtaista varsinkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia.

Tarkkailuaika on tähkälletulosta kukintavaiheeseen saakka, jos munintaolosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä.

Kevätviljakasvustoissa lentelee edelleen paikoin runsaasti kahukärpäsiä. Tilannetta on syytä seurata myöhäisissä kylvöissä, jotka eivät ole vielä saavuttaneet 4-lehtivaihetta.

Kasvustoista löytyy paikoin myös tuomi- ja viljakirvoja. Torjuntaan ei vielä ole ollut tarvetta. Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, jos kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista. Korrenkasvuvaiheessa torjuntakynnys on keskimäärin yli 5 kirvaa ja viljan tultua tähkälle 10 kirvaa kortta kohti.

Rapsikuoriaisen lohkokohtainen tarkkailu on ajankohtaista. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0,5–1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2–3 kuoriaista/kasvi.

Rapsikuoriaisen pyretroidi-resistenssin kehittymisen välttämiseksi vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa. Vaihtoehtoina perinteisille pyretroidi-valmisteille ovat tiaklopridi- ja asetamipridi-tehoainetta sisältävät neonikotinoidi-valmisteet (Biscaya OD 240 ja Mospilan), indoksakarbi (Avaunt 150 EC) ja pymetrotsiini (Plenum 50 WG). Neonikotinoidien, indoksakarbin ja pymetrotsiinin käyttö on sallittu vain kerran kasvukaudessa.

Kaalikoit, rapsikärsäkkäät ja litusääsket ovat liikkeellä. Myös rapsipistiäisiä on löytynyt tarkkailuansoista. Kevätöljykasveilla ne tulee torjuttua mahdollisen rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä. Syysöljykasveilla tilanne kannattaa tarkistaa erikseen.

Kirpat voivat edelleen kiusata myöhään kylvettyjen kevätöljykasvien taimia. Kirppariski on suurin sirkkalehtivaiheessa, mutta pienenee selvästi, kun kasvissa on 3–4 kasvulehteä ja kasvi hyvässä kasvussa.

Rypsin ja rapsin pahkahomeriski on pitkittyneiden sateiden vuoksi paikoin suuri. Pahkahomeriskiä lisää taudin esiintyminen lohkolla tai sen lähietäisyydellä jonakin neljästä edellisestä kesästä. Viljelykierto ei kuitenkaan täysin poista riskiä, sillä tauti-itiöt voivat levitä useita kilometrejä.

Torjuntavaiheessa pahkahomeen oireet eivät vielä ole nähtävissä. Kasvusto tulisi ruiskuttaa täyskukinnan aikaan juuri ennen kuin ensimmäiset terälehdet alkavat varista.

Pahkahomeen torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita ovat Acanto, Amistar, Basso, Juventus, Proline, Prosaro, Rovral 75 WG sekä edellisten rinnakkaisvalmisteet.

Lämmin sää edistää kasvustojen, mutta myös tuholaisten kehitystä. Ensimmäiset hernekääriäiset on jo havaittu ja feromonipyydystarkkailun aloitus on ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2–3 päivän välein. Torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin ja ajoitus tehdään feromonipyydysten saaliin ja lämpötilan perusteella. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötarkoituksen mukaan.

Viikon lopun lämmin jakso herättää omenakääriäiset vielä jatkamaan munintaa, joka todennäköisesti on kuitenkin selvästi heikentynyt normaaliin kesäkuun alkupuolen munintaan verrattuna.

Pihlajanmarjakoiden lento vilkastuu ja muninta on alkamassa. Lounais-Hämeessä pihlajanmarjakoin ennakoitu torjunta ajoittuisi Coragen 20 SC valmisteella 7.–10.7., jolloin vuorokauden keskilämpötilojen summa pihlajan täyskukinnasta 12.6. alkaen saavuttaisi 350–400 päiväastetta. Toukkien kuoriutuminen munista alkaisi 20.7. Ennusteen oletuksena on 15 asteen keskilämpötila ja lähtökohtana 29.6. kertynyt lämpösumma. Feromonipyydysten saaliin perusteella tarkennetaan paikallista torjuntatarvetta.

Omenakempit ovat aikuistuneet. Omenanlehtikempit ovat vielä toukka-asteella.

Omenaruven torjunnan tehoa kannattaa tarkkailla. Jos lehdissä on näkyvissä rupilaikkuja, torjunta on edelleen tarpeen.

Mansikkakasvustot ovat monin paikoin runsaiden sateiden vuoksi tavanomaista rehevämpiä, mistä johtuen mansikkapunkin aiheuttamaa vioitusta voi olla vaikea havaita pelkästään kasvustoa tarkastelemalla. Avautumattomia nuoria suppulehtiä tutkimalla selviää todellinen tilanne. Näytteitä voi lähettää Luonnonvarakeskuksen kasvinsuojelulaboratorioon tutkittavaksi. Petopunkkeja voi edelleen levittää kasvustoon mansikkapunkin torjumiseksi.

Harmaahomeen torjuntaa voidaan tehdä kukinnan vielä kestäessä. Jos lohkoilta on kuollut kasveja laikuittain, kannattaa selvittää tuhon aiheuttaja. Jos istutuksiin on käytetty ulkomaisia taimia ja on aihetta epäillä punamätää, olisi taudin levinnän ehkäisemiseksi vältettävä maa-aineksen kulkeutumista lohkolta toiselle.

Vattukuoriaisia on esiintynyt edelleen vain vähän.

Lehtikirvoja esiintyy jonkin verran, mutta myös leppäpirkkoja on runsaasti kasvustossa.

Lehtikärsäkkäät ovat paikoin jonkin verran vioittaneet versoja.

Vattukärpäsen toukat ovat vielä hävitettävissä poistamalla vioitettuja versoja.

Vihannespunkin vioituksia on avomaalla havaittavissa vain vähän. Kausihuoneissa tilanne on toinen ja punkkien biologinen torjunta yleensä tarpeen.

Vatunäkämäpunkin oireita on jonkin verran Glen Amplen lisäksi myös Ottawalla. Äkämäpunkit aloittavat vähitellen siirtymisen uusiin versoihin, niihin ilmestyvät oireet kuvastavat punkkien runsautta.

Vadelman harmaahomeen torjunta on ajankohtaista kukinnan aikana.

Erityisesti pitkäversotaimissa voi kulkeutua vadelman juurilahoa, joka aiheuttaa kasvien kuihtumista. Jos istutuksilla esiintyy kasvien heikkenemistä, kasveista voi lähettää näytteitä Luonnonvarakeskukselle taudinaiheuttajan määrittämiseksi.

Herukan tuholaisista huomiota vaativat villa- ja nappikilpikkäät, joiden munista alkaa kuoriutua toukkia heinäkuun alkupuolella. Toukkien torjuntaan on mahdollista käyttää useita valmisteita 7–14 vrk:n varoajalla. Kilpikkäitä esiintyy vain siellä täällä viljelyksillä, turhia ruiskutuksia kannattaa välttää.

Herukanvarsisääsken vioittamia, kuihtuvia oksia voi edelleen kerätä pois ja hävittää toukkineen.

Herukkakoin lento ja muninta alkaa olla ohi, herukansilmukoin lento on alkamassa. Tarkkailuun voi käyttää feromonipyydyksiä.

Luonnonvarakeskus

www.luke.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF