Puolan viljelijöiden laariin satoi yllättävän iso europotti
VARSOVA, PUOLA
EU:n laihtuneesta budjetista huolimatta Puolan viljelijöiden laariin vierii vuoteen 2020 asti odotuksia enemmän suoraa maataloustukea.
Tiukkana neuvottelijana tunnettu pääministeri Donald Tusk junaili 37 miljoonan asukkaan maalle lähes 106 miljardin euron kokonaispotin vuosiksi 2014–2020.
Tuki on nelisen miljardia euroa suurempi kuin päättyneellä EU:n budjettikaudella, eli Puola säilytti asemansa europerheessä selkeänä nettosaajana.
Keskusta-oikeistolaisen hallituksen pääministerin onnistunut aherrus Brysselissä keräsi kehuja parlamentin molemmilta laidoilta.
Itäisen Keski-Euroopan ydinvaltio sai maataloustukia virallisesti 28,5 miljardia euroa. Eurokansanedustaja Wojciech Olejniczak on kuitenkin asiasta eri mieltä.
Olejniczakin laskelmien mukaan kokonaissummaksi tulee 32 miljardia euroa, josta suoran tuen määrä on 21 miljardia euroa.
”Neuvottelutulos oli viljelijöillemme antoisa, kun otetaan huomioon unionin kiperä taloustilanne.”
Takavuosina maatalousministerinä toiminut ja Puolan tärkeisiin EU-jäsenyysneuvotteluihin osallistunut Olejniczak oli erityisen huojentunut siitä, että tukisumma säilyy vuosittain kolmen miljardin euron tuntumassa koko budjettijakson ajan.
”Hehtaarikohtaisen 212 euron apupaketissa on jonkin verran takapakkia”, Olejniczak myöntää.
Hän korostaa, että moniin muihin jäsenmaihin nähden Puolan maatiloilla voidaan valmistautua tyytyväisinä kevätkylvöihin.
Miinuksena unionituessa on infrastruktuurin yleiseen kehittämiseen osoitettujen miljardien väheneminen enemmän kuin Varsovassa oli odotettu.
”Maatalousministeriö kattanee vajeen kansallisesta rahastosta, eurokansanedustaja toteaa.”
Vaikka maanviljelijöiden tulot ovat tilojen suurenemisen ja EU-apujen johdosta selkeästi kohentuneet, vain 10 prosenttia yltää maan bruttokeskiansioon, 3 700 zlotyyn eli 900 euroon. Viljelijöiden keskiansio on kuitenkin 1 000 zlotya vähemmän.
Maatalouselinkeinon osuus on ohentunut 25 vuoden markkinatalouden aikana runsaaseen kolmeen prosenttiin Puolan bruttokansantuotteesta.
Maatalousministeri Stanislaw Kalemba ennustaa tilojen vähenevän lähivuosina tuntuvista unionituista riippumatta.
”Nuoria ei kiinnosta ryhtyä raskaan ja perin kehnosti palkatun työn raatajiksi”, Kalemba arvelee.
Hurjin tilakato koettelee lähivuosina etenkin Etelä- ja Itä-Puolaa, kun taas elinkelpoisia tiloja saatetaan perustaa lisää maan pohjoisosiin.
Kalemba uskoo puolalaisten maataloustuotteiden pärjäävän laadussa myös jatkossa vaikkapa saksalaisille, tanskalaisille ja unkarilaisille.
Puolan päätilastoviraston (GUS) mukaan maatilojen määrä romahti vuoden 2002 noin 2,3 miljoonasta jo alle 1,5 miljoonan vuonna 2012.
Raju vähennys on juontanut juurensa pääosin Puolan liittymisestä 2004 EU:hun.
Maatilojen keskikoko on 11 hehtaaria, mutta yli puolella tiluksista on pärjättävä alle viidellä hehtaarilla. Niistä valtaosa painii talousongelmissa.
Yli 15 hehtaarin tiloja on 18 prosenttia, ja vähintään 100 hehtaarin mantujen määrä on 1,2 prosenttia.
MATTI HOVISEPPÄ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
