Alkaako pienten koulujen lakkautusten jälkeen yli 60 oppilaan maaseutukoulujen alasajo?
Tutkijan mukaan pienkoulujen tuki pitäisi palauttaa, ettei alakoulujen verkosto enää harvenisi.
Maaseutukoulu, jossa on oma ruuanvalmistus alkaa olla harvinaista herkkua Suomessa. Kuva: Johannes TervoKoulujen lakkautukset ovat vähentyneet viime vuosina, mutta pieniä kouluja lakkautetaan vuoteen 2019 ulottuvan aineiston mukaan entistä tahtia, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Olli Lehtonen kertoo.
”Lakkautettavien koulujen määrä on pienentynyt, koska kouluja ei ole enää jäljellä kovin paljon. Vuonna 2019 oli alle 20 oppilaan kouluja jäljellä 31.”
Harvaan asutulta maaseudulta viimeinen koulu lakkautetaan nykyvauhdilla 2032.
”Silloin jää ennusteen mukaan yksi kokonainen alueluokka ilman alakouluja. Kehitys on ongelmallinen, koska koulujen lakkautus ja puuttuminen voimistavat näiden alueiden väestötappioita.”
Lehtosen mukaan vuosi 2006 näkyy tilastoissa erityisen selvästi. Silloin lakkautettiin pienkoulutuki, ja kyläkouluja koetteli lakkautusaalto.
”Tuen palauttamista tulisi vakavasti miettiä, jotta alakouluverkkoa ei nykyisestään enää heikennettäisi. Rahoitus tukeen voisi löytyä esimerkiksi maaseudun kehittämisohjelmasta, jonka rahoitusta voitaisiin suunnata tältä osin uudelleen.”
”Perusopetuksen järjestämisen lähtökohta on ollut Suomessa lähikouluperiaate, eli että jokaisella oppivelvollisuuskoulua käyvällä lapsella on oikeus omaan lähellä sijaitsevaan lähikouluun”, muistuttaa opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
”Mielestäni maaseutulasten tilanne on oikeudellisesti ja hyvinvoinnillisesti täysin kestämätön. Oikeus- ja tuomioistuin- sekä valvontajärjestelmä ovat osoittautuneet täysin kykenemättömiksi estämään vähemmistöalueen lapsiin kohdistuneita sivistyksellisiä perusoikeusloukkauksia.”
Koulujen lakkautusta on motivoitu miljardisäästöillä. Ne eivät ole toteutuneet.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1995 perusopetuksen oppilaan käyttömenot olivat 4 000 euroa, vuonna 2014 jo 8 500 euroa.
Lakkautuksesta huolimatta perusopetuksen menot ovat Lehtolan mukaan kasvaneet kaikista koulutusmuodoista ylivoimaisesti eniten.
Vuosina 1995–2014 perusopetuksen käyttömenot oppilasta kohden olivat nousseet 113, lukion 88 ja ammatillisen koulutuksen 59 prosenttia.
Lehtolan mukaan Suomen peruskouluja on lakkautettu vuodesta 1990 lähtien noin 100 koulun vuosivauhtia tähän päivään asti, eli tänä aikana peruskouluista on lakkautettu 55 prosenttia.
Vuonna 1990 kouluja oli 4 847 ja vuonna 2020 on noin 2 200 peruskoulua, eli saman verran kuin vuonna 1902.
"Nykytahdilla meillä on 3–4 vuoden päästä vähemmän kouluja kuin 1800-luvun lopulla, eli alle 2 000."
Lakkautukset ovat koskeneet lähes kategorisesti nimenomaan maaseutukouluja, sillä seurauksella, että niitä on tänä aikana lakkautettu jo reilusti yli 90 prosenttia.
Hänen mukaansa vielä 10 vuotta sitten kyllä ennustettiin toivoa herättävästi, että koulujen lakkautustahti kyllä hidastuu oleellisesti, kun suurin piirtein kaikki alle 30 oppilaan koulut on saatu lakkautettua.
"Näin ei ole käynyt. Nälkä on kasvanut syödessä. Tänä päivänä suurimman koululakkautusryhmän muodostavat jo yli 60 oppilaan maaseutukoulut."
"Itse asiassa ollaan jo loppusuoralla maaseutukoulujen hävittämisessä: tänä päivänä eivät enää ole turvassa edes suuret, jopa yli 100 oppilaan maaseutukoulut. Myös ne ovat joutuneet vainon alle."
Lehtola huomauttaa, että syntyvyys ei ole nollasummapeliä, vaan lapsiperheiden elinolosuhteiden heiketessä lapset vain jätetään synnyttämättä.
LUE MYÖS
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
