Katso video: Tällä puusillalla ei ole enää tulevaisuutta – matka sikatilalta pelloille moninkertaistuu

Kiiskijärven silta Virolahden Kurkelassa rakennettiin sotien jälkeen, itärajan siirtymisen vuoksi. Kuva: Jarno Mela

Maanviljelijöiden ja koulukyytiä tarvitsevien elämä hankaloitui Virolahden Kurkelan kylässä kesän lopulla yllättäen.

Kylän keskellä sijaitsevan pitkulaisen Kiiskijärven ylittävän puusillan painorajoitus tippui 5 000 kilosta 3 000:een. Esimerkiksi lähes kaikkien traktorien on nyt kierrettävä järven toiselle puolen valtatien kautta, jolloin kilometrejä kertyy moninkertaisesti.

"Kiertoreitin pitäisi olla valmis, kun painoraja lasketaan noin alas", kylässä rautakauppaa pitävä Marko Koskimies kritisoi.

"Kylät tyhjenevät muutenkin, niin tällä konstilla varsinkin", huokaa Irma Värri.

Kyläläisiä harmittaa, että vuonna 1967 valmistuneesta puusillasta ei ole pidetty huolta. Vuosien varrella on tehty joitakin korjauksia, mutta nyt tarvittaisiin mittavia toimia.

Sillan mukaan on aikoinaan tehty tilusjärjestelyjä.

"Sodan jälkeen uusi raja pilkkoi tiloja ja teitä. Siihen perustuen saimme tämän sillan, jota olin rakentamassa", eläkkeellä oleva maanviljelijä Jaakko Koskela muistelee.

"Peltolohkoja vaihdettiin, ja meillä koko maatilan paikka muuttui", lisää Ilkka Kurkela.

Jaakko Koskelan pojan, Timo Koskelan, sikatilan pelloista kolme neljäsosaa on eri puolella järveä kuin tilakeskus.

"Osalle lohkoista edestakainen matka kasvaa noin 30 kilometriä. Se tekee vuodessa tuhansia euroja lisää kuluja", Timo Koskela toteaa.

Yli 50-vuotiaan sillan tulevaisuus näyttää synkältä. "Järkevällä summalla sitä ei pysty korjaamaan", kertoo tienpidon asiantuntija Tomi Vänninen Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Silta tarkastettiin viimeksi tänä kesänä muun muassa poraamalla puurakenteita. Kunto todettiin erittäin huonoksi. "Nykyisellä painorajoituksella pitäisi pärjätä ensi vuoteen."

Esiselvityksessä vaihtoehtoja nykyiselle ovat uuden sillan lisäksi kiertotie, liikenteen ohjaaminen valtatien kautta sekä pengertie tai pengertien ja sillan yhdistelmä. Uusi silta on hinnan vuoksi hyvin epätodennäköinen, koska liikennettä on vähän.

Kyläläisten suosikki olisi pengertie tai pengertie ja lyhyt silta, jolloin reitti säilyisi samana. Jos reitti järven yli poistuu, kylä hajoaa kahtia.

"Ympäristöviranomaisilla on sanansa sanottavana. Pengertie ja lyhempi silta muuttaisi järven virtaamaa ja heikentäisi veden vaihtelua", Vänninen sanoo. Siksi tämäkin vaihtoehto on vastatuulessa.

Kyläläiset eivät usko, että penger, jossa vesiyhteys säilyisi esimerkiksi isoilla rumpuputkilla ja lyhyemmällä sillalla, vaikuttaisi kielteisesti järveen. Kukaan ei halua heikentää järven tilaa.

Tärkeintä asukkaille olisi, että reitti tehtäisiin pian.

"Syystyöt vaikeutuvat joka tapauksessa, samoin varmaan kevättyöt. 5 000 kilon rajoituksella vanhoilla koneilla pääsi vielä tätä kautta pelloille", Timo Koskela kertoo.

Kunnalta kyläläiset odottavat tukea. Tien varrella on myös lintutorni ja yleinen uimaranta, joten sillä liikkuu muitakin.

"Pidämme kulkuyhteyden säilymistä tärkeänä. Olemme ehdottaneet pengersiltaa. Olisi luontevaa, että nykyinen reitti säilyisi", Virolahden kunnanjohtaja Osmo Havuaho sanoo.

Hän on ollut yhteydessä ely-keskukseen, mutta kunnalla ei ole mahdollisuutta laittaa siltaan rahaa. "Emme voi ottaa valtion teitä kunnan kontolle."

Virolahti on luvannut toimittaa kiviaineista, mikäli ely-keskus päätyy pengersiltaan. "Jollain tavalla olemme mukana, jos silta tehdään."

Todennäköisesti Kiiskijärven silta korvaamaan järven kiertävällä yksityistiellä, kertoo tienpidon suunnittelun päällikkö Kari Halme Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta.

Välipäätös on jo tehty, ja uuden tien suunnittelu alkaa vuoden vaihteessa. Päätöksen hyväksyvät lopulta Väylävirasto ja Traficom. Myös asianosaisia kuullaan vielä, mutta Halme pitää ratkaisua melko selvänä.

"Perusväylänpidon varat eivät riitä uuteen siltaan." Pengertien ja sillan yhdistelmällä taas olisi kielteisiä vaikutuksia järveen.

Yksityistien käytön ja hoidon kulut tulevat käyttäjien maksettavaksi. Järjestelyn haitoista voi tarvittaessa hakea korvausta.

Tien rakentaminen käynnistynee resurssipulasta johtuen vasta ensi syksynä. Sitä ennen myös ely-keskuksella on ongelma, sillä reitin auraaminen on hankala toteuttaa ensi talvena nykyisellä painorajalla.

Marko Koskimies omistaa maata alueella, jolle uutta reittiä suunnitellaan. "Osin hyvin pehmeää, osin kallioista", hän kuvailee. "Ei tien tekeminen sinne ihan halpaa ole."

Halmeen mukaan reitti on selvitysten mukaan silti edullisin ratkaisu.