Kohta ei enää kaatuilla!
KOTKA (MT)
Väki vanhenee ja kaatuilee yhä enemmän.
Jo 80 prosenttia yli 65-vuotiaiden tapaturmista johtuu kaatumisesta tai matalalta putoamisesta. Kerran kaatuneista puolet kaatuu uudelleen. Kaatuilu vie iäkkäitä myös hautaan tai ainakin vuodeosastolle.
Murtumat maksavat satoja miljoonia euroja yhteiskunnalle. Vanhus puolestaan kärsii ja menettää elämänhaluaan, jos kaatumisen pelko vähentää liikkumista.
Ei siis ihme, että UKK-instituutti kehittää keinoja torjua vanhusten nurinmenoa erityisellä Kaatumisseula-hankkeella. Riskiryhmiin kuuluvia on löydetty terveydenhuollon sekä erilaisten ryhmien kautta arviointiin ja sen jälkeen henkilökohtaiseen ohjaukseen.
Seinäjoen seula on tavoittanut kolmannen sektorin kautta sopivaa väkeä, ja vastaanotto on ollut myönteinen, fysioterapeutti ja hankkeen koordinaattori Anni Kuivinen kertoo.
”Kartoitamme olemassa olevia sairauksia, lääkitystä, tasapainoa, kaatumishistoriaa ja kotioloja. Sitten annamme neuvot omatoimiseen harjoitteluun tai ohjaamme ryhmiin.”
Arviointi kestää puolitoista tuntia, ja sitä seuraa yksilöohjaus. Kaaos-klinikka toimii Seinäjoella mutta liikkuu tarvittaessa myös Ylistaroon ja Peräseinäjoelle.
Kaaos tulee sanoista kaatuminen ja osteoporoosi eli luiden haurastuminen.
Kaatuilemisen syyt ovat moninaiset. Tavallista on heikon liikkumiskyvyn aiheuttama horjahtelu sekä huippaus ylösnoustessa ja siitä kellahdus kumoon.
Heikotusta voivat aiheuttaa myös lääkitys, syömättömyys, väsymys ja lonkan pettäminen.
Jumppa ja liikkumisen harjoittelu kannattavat, sillä tasapaino paranee nopeimmin niillä, joilla se on aluksi huonoin.
”Sen sijaan, että lähtee yksin kävelylle, kannattaa pyytää naapuri tai joku muu kaveriksi vaikka pari kertaa viikossa päivänvalon aikaan. Varsinkin maalla valaistus voi olla heikkoa”, Kuivinen huomauttaa.
”Yksi vinkkimme on pitää mukana pientä hiekkapussia, jotta voi hiekoittaa itse liukkaan kadunpätkän.”
Liukkailla keleillä suositellaan myös nastakenkiä tai nastojen asentamista omiin lempikenkiin.
Raha-automaattiyhdistyksen tukema kaksivuotinen hanke alkoi Seinäjoella viime vuonna ja Kotkassa viime keväänä. Kotka on sopiva kohde, sillä kaupunki ikääntyy ja kaatumiskulut ovat muuta maata korkeammat.
Kuukaudessa riskikartoituksessa on käynyt itse tai kutsuttuna nelisenkymmentä yli 65-vuotiasta. Hankkeen tavoitteena on yli tuhat. Kaikille jaetaan myös kenkien liukuesteet.
Kotkalainen Aira Lång, 84, tuli mittauttamaan kaatumisriskiään, kun hyvä ystävä suositteli käyntiä.
”Kasvoin Kotkan Munsaaressa. Oli hyvää kuntoilua, kun piti mennä soutamalla töihin kauppaan ja tansseihin ja talvella kulkea jäätä pitkin. Kerran putosin jäihinkin”, yksin asuva leskirouva muistelee.
Lång jumppaa nykyisin ylä- ja alakroppaa taloyhtiönsä uima-altaassa ja tekee kävelylenkkejä rollaattorin kanssa. Polvissa on kulumaa ja lonkat leikattu, mutta takana on vain yksi kaatuminen.
”Siellä mie möyrysin mahallain makuuhuoneen lattialla. Otin tyynyjä polvien alle ja pääsin sänkyä vasten pystyyn.”
Nyt Lång on tullut kaatumisvaaran kartoitukseen, jossa fysioterapeutti Anu Takala mittaa lihasvoimaa, tasapainoa ja kävelykykyä.
Harjoituksissa seistään paikallaan, välillä toinen jalka sivulla ilmassa tai lattialla toista vähän edempänä, jotta nähdään, kumpi on tukevampi. Takala ottaa aikaa sekuntikellolla myös neljän metrin kävelylenkstä.
Lopuksi mitataan käsien puristusvoimaa. Långilla sitä on, ehkä peruina työstä lihakaupassa.
”Pojat löi ruhon tukille ja sanoivat, että siinä on tytöille töitä!”
Takala laskee pisteet ja kutsuu asiakkaat sitä tiheämmille uusintakäynneille, mitä korkeammat pisteet testistä kertyy. Asiakas saa mukaansa tuoli- ja vuodejumppaohjeet sekä tarkistuslistan oman elämänpiirin vaaratekijöistä.
Kartoituskäynti päättyy terveydenhoitajan vastaanotolle.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
