Rumba Kreikan kohtalosta jatkuu
Kreikan täytyy korottaa alennettuja arvonlisäveroja korkeimpaan 23 prosenttiin. Esimerkiksi ruuan arvonlisävero on nyt 13 prosenttia ja ravintolaruuan 6,5 prosenttia. Kuva on ateenalaisesta kauppahallista. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Euromaiden johtajat pääsivät maanantaina aamulla sopuun Kreikan kanssa uudesta velkaohjelmasta.
Rumba Kreikan kohtalosta kuitenkin jatkuu. Sopua käsitellään Kreikan ja muiden euromaiden parlamenteissa. Muodollinen päätös voi kestää viikkoja. Sitten aloitetaan neuvottelut yksityiskohdista.
Kreikalta vaaditut talousuudistukset edellyttävät lakien muuttamista. Parlamentin päätöksiä sitoutumisesta lakimuutoksiin odotetaan tänään keskiviikkona.
Nyt velkojien vaatimat uudistukset ovat kovemmat kuin mistä kreikkalaiset äänestivät viikko sitten.
”Arvelen, että parlamentti silti hyväksyy säästöt. Pääministeri Alexis Tsipras saa tukea oppositiolta eikä tarvitse Syrizaa”, Helsingin yliopiston maatalouspolitiikan professori Antonios Rezitis sanoo.
Kreikkalaisen Rezitiksen mielestä kansanäänestys säästölistasta oli turha, vaikka enemmistö oli säästöjä vastaan.
”85 prosenttia kreikkalaisista haluaa, että Kreikka kuuluu EU:hun. Se on paljon tärkeämpi tieto Tsiprakselle kuin äänestystulos”, Rezitis sanoo.
Maanantaiaamuna Suomen kanta sopuun ja neuvotteluiden jatkoon oli vielä epäilevä.
”Vielä ei ole varmaa, hyväksyykö Suomen hallitus lainaneuvottelut, vaikka Kreikka toteuttaisi kaikki vaaditut toimet”, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi.
Suomi veti viikonlopun neuvotteluissa Saksaakin tiukempaa linjaa.
Sipilän mielestä linja ei ollut liian kova.
”Kreikan näytöt näiden uudistusten tekemiseen ja yhdessä sovitussa pysymiseen ovat erittäin heikot”, Sipilä sanoi Ylelle.
Rezitis ei ole Suomen tiukasta linjasta yllättynyt.
”Suomi on halunnut talouden uudistuksia neljä tai viisi vuotta, eikä niitä ole tullut. En pysty kritisoimaan Suomen linjaa.”
Euromaiden johtajien lausunto maanantaina oli kuitenkin selvä. Johtajat olivat yksimielisiä siitä, että neuvotteluja Kreikan kanssa jatketaan. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) oli eri mieltä.
”Tämä ei avaa automaattisesti neuvotteluja. Kreikan pitää ensin todistaa, että se on tosissaan.”
Sipilän mukaan eduskunnan suuri valiokunta päättää Suomen kannasta loppuviikolla.
Talousuudistusten vastineeksi Kreikka voi saada uutta lainaa Euroopan vakausmekanismin (EVM) kautta. Lainan määräksi arvioidaan noin 88 miljardia euroa kolmen vuoden aikana.
Rezitis arvioi, että uudistusten hinta kreikkalaisille on kova.
”Silti olen tyytyväinen, koska meidän talouttamme pitää modernisoida ja meidän paikkamme on EU:ssa.”
Hänen mukaansa Syriza on hajoamispisteessä mutta toivoo, ettei uusia vaaleja tulisi vielä.
”Köyhällä maalla ei ole varaa kaksiin vaaleihin peräkkäin. Ehkä myöhemmin tänä vuonna. Tsipraksen pitää alkaa käyttäytyä kypsemmin. Yannis Varoufakisin rooli neuvotteluissa oli katastrofaalinen”, Rizitis ruotii Kreikan politiikkaa.
Varoufakis erosi valtiovarainministerin tehtävästä pari viikkoa sitten.
Kreikan pankit pysyivät kiinni maanantaina.
Johtajien sovun seurauksena Kreikka pysyy ainakin toistaiseksi eurossa.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
