Kokemus osuuskunta viemäröi kylät tehokkaasti
SASTAMALA (MT)
Osuuskunnan viemäriverkko on kyläkeskuksissa edullisempi jätevesiratkaisu kuin talokohtainen rakentaminen, sanoo Illon vesihuolto-osuuskunnan puheenjohtaja Erkki Välimäki.
”On iso hyöty maaseudulle, että jätevesiasiat ovat kunnossa”, Välimäki toteaa.
Keskitetyn vesi- ja viemäriverkon etu korostui esimerkiksi vuosi sitten tapaninpäivän myrskyn jälkeen. Vaikka sähköt olivat Sastamalan maaseudulla poikki monta päivää, osuuskunnan verkko toimi. Jäteveden pumppaus sujui aggregaattien voimin.
Illon vesihuolto-osuuskunnalla on 900 liittyjää, joista suurin osa saa osuuskunnalta sekä käyttövetensä että viemäröinnin. Osuuskunta on rakentanut 10 vuoden aikana yhteensä 230 kilometriä putkistoa Illoon ja muihin Sastamalan kyliin.
Illossa verkko rakennettiin vapaaehtoisesti ennen nykyistä liittymispakkoa. Alun perin osuuskunta ei suunnitellut laajentuvansa, mutta hyvin sujuneen hankkeen tekijöitä pyydettiin lähialueille.
Jos kylässä ei ole aktiivista osuuskuntaa, viemäröinnistä tulee helposti kallis ja epätasa-arvoinen. On alueita, jonne kunta tekee vain runkoverkon. Kukin kiinteistö vastaa sitten omista liittymiskuluistaan.
”Syntyy kateus”, Välimäki ennustaa.
Osuuskunnassa liittymien hinnat tasataan etäisyyksistä riippumatta. Tarvikkeet osuuskunta saa puolet halvemmalla kuin yksittäinen rakentaja, sillä kertaostot ovat suuria ja ne kilpailutetaan.
Välimäen mukaan on harhaluulo, että asukas säästäisi aina itse kaivamalla ja putket hankkimalla.
Viemäriverkon rakentajat ovat tottuneet myös vastustukseen. Sammaljoella asukkaat järjestivät tilaisuuden, jossa viemäröintipakkoa ja vesihuolto-osuuskuntaa arvosteltiin kovin sanoin (MT 16.11.).
”Purnaus kuuluu suomalaiseen mentaliteettiin. Aina on moittimista, mutta tekijöitä löytyy vähän”, Välimäki kuittaa.
Osa arvostelusta juontuu siitä, että viime talvena työn laatu oli paikoin heikkoa. Urakoitsijat kuitenkin vastaavat virheistään ja työ jatkuu. Kunta on sitoutunut maksamaan loppuosan, jos avustukset ja liittymämaksut eivät kata osuuskunnan kuluja.
Sammaljoellakin moni on jo liittynyt viemäriverkkoon. Välimäen mielestä viemäröinti on kylässä erittäin tarpeellinen. Osa joenrantataloista päästää jätevetensä suoraan jokeen, jossa uidaan.
Välimäki ymmärtää, että haja-asutusalueen jätevesiasetus on suututtanut monet. Asetus sotketaan vesihuoltolakiin, joka määrää kunnat toteuttamaan viemäröintiä tiiviimmin asutuille alueille kuten kyläkeskuksiin.
Vesihuoltolain toteutuksessa on myös haparoitu. Aluksi kunnan määrittämät viemäröinnin toiminta-alueet vahvistettiin vasta, kun rakentaminen oli käynnissä. Se sai aikaan epävarmuutta siitä, missä alueen rajat kulkevat ja ketä liittymisvelvollisuus koskee.
Tieto ei aina ole kulkenut siten kuin pitäisi: viranomainen on saattanut neuvoa uudisrakentajaa tekemään oman puhdistamon, ja vähän päästä tontin kupeeseen on kaivettu viemärilinja.
Välimäki ymmärtää myös, että tuhansien eurojen kertakustannus viemäröinnistä voi olla pienituloiselle liian kova. Sen vuoksi on mahdollista hakea kunnalta vapautusta liittymisvelvollisuudesta.
Jätevesien puhdistamisesta ei kuitenkaan voi vapautua. Kylien keskustoissa on Välimäen mukaan vaikea päästä keskitettyä verkkoa halvemmalla.
Panospuhdistamo on kertainvestointina kalliimpi kuin viemäriliittymä. Harmaavesisuodatin ja umpisäiliö voi olla halvempi, mutta säiliön tyhjentely maksaa.
Välimäen mukaan kuivakäymälöistä puhutaan paljon, mutta harva on todella valmis luopumaan vesivessastaan.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
