Geopolitiikka nousi ruokapöytään
Ruoka, sen puute ja saatavuus ovat kautta aikain saaneet aikaan kauppaa ja kanssakäymistä, sotiakin.
Tuhottu venäläinen panssari oli Helsingin Kansalaistorilla näytteillä talvella 2023. Kuva: Jarkko Sirkiä2.12.202516:45
Ei niin kovin kauan sitten geopolitiikka oli puheenaiheena ja terminä tuttu lähinnä diplomaattien pöydillä ja kokkareilla, kansainvälisten järjestöjen agendalla ja tutkijoiden akateemisena aiheena.
”Keskuspankeille puheet geopolitiikasta olivat aiemmin taustakohinaa”, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn nosti lounaspuheessaan Suomen EU:n edustustojen päälliköille geopolitiikan merkityksen päivän agendassa — vähän kaikissa pöydissä ja suunnissa.
Geopolitiikasta on tullut osa taloutta ja sen toimialoja, kaikkialla. Rehn muistutti, että geopolitiikka hallitsee osaltaan myös rahapolitiikan välittymistä ja rahoitusvakautta.
Wikipedia opastaa, kuinka geopolitiikka kehittyi 1800-luvun lopulla osin imperialismin perusteluksi, kun suurvallat hakivat oikeutusta laajentumiselleen maantieteellisillä argumenteilla. Nykyään geopolitiikkaa käytetään kuvaamaan valtioiden strategista asemaa ja kilpailua globaalissa järjestelmässä. Se auttaa ymmärtämään suurvaltojen välistä kilpailua – USA–Kiina, Venäjä–EU.
Geopolitiikka selittää, miksi tietyt alueet, kuten Itämeri, Lähi-itä tai Etelä-Kiinan meri, ovat jatkuvasti poliittisen jännitteen kohteina.
Kaupan rajoitukset tulevat lisääntymään ”siellä ja täällä”.
Voimapolitiikan brutaalit realiteetit tuntuvat kipeimmin Ukrainassa, mutta niillä on laajempia vaikutuksia koko Eurooppaan. EU joutui yllätetyksi ja puolustuskannalle.
Kauppasodat ja tullikilpailu yleistyivät Maaseudun Tulevaisuudenkin puheenaiheina.
Geopolitiikka nousi ruokapöytäämme.
Viikko sitten Elintarviketeollisuus ry järjesti ruoka-alan iltaseminaarin Helsingissä.
Geopolitiikka on jo ruokapöydissämme, oli ETL:n sanoma suomalaiselle ruokaketjulle. Ruoka, sen puute ja saatavuus ovat kautta aikain saaneet aikaan kauppaa ja kanssakäymistä, sotiakin.
Miten geotalouden muutokset vaikuttavat Suomeen ja ruoka-alaan? Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail veivät keskustelun aiheen ytimeen.
Suomi ei sittenkään ole maailman kaikissa ytimissä, vaikka EU:n elimissä olemmekin.
Kaupan rajoitukset tulevat lisääntymään ”siellä ja täällä” varoitti Kiinan hyvin tunteva ekonomisti Tuuli Koivu. Kun oman maan kansalaisilla tulee nälkä ja puute ruoasta, se tuntuu myös naapurimaissa. Tuorein esimerkki tulee Pakistanin ja Intian riisikaupasta. basmatiriisin sato petti, ja seurauksena oli vientikielto.
Maatalouden tuotantoketjujen tulisi olla hereillä siitä, mitä tapahtuu Kiinassa. Kiinan 5-vuotissuunnitelmassa ruoka on yhä yksi prioriteeteista.
Kasvaako nälkä syödessä? Miten geopoliittinen aikakausi vaikuttaa turvallisuuteen maailmalla, Euroopassa ja Suomessa?
Varmaa on myös se, että riski maksaa. Riskiltä voi suojautua tiettyyn pisteeseen saakka, mutta sekin maksaa onpa kyse sähköfutuureista tai lannoitteiden optioista.
Huoltovarmuuskin maksaa, mutta huoltovarmuuden pettäessä, maksaa se vielä enemmän.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
