Haason haksahdus

Stina Haaso kolumnoi perjantain 24.8. Maaseudun Tulevaisuudessa suurten ikäluokkien aiheuttamasta eläkepommista. Hän kehotti yhteiskunnassa tosissaan mietittävän, mitä eläkettä nauttivat voisivat vielä tehdä.

Pieni katsaus, mitä suuret ikäluokat ovat tähän asti tehneet: Suurten ikäluokkien lapsuuden elintasoon vaikuttivat osaltaan sotakorvaukset, joiden määrä nykyrahassa on arvioitu noin neljään miljardiin. Yhteiskunnallisten palveluiden rakentaminen oli vilkasta.

Luotiin keskussairaala-, peruskoulu- ja terveyskeskusjärjestelmä. Sanomattakin on selvää, että tällöin suurten ikäluokkien lapsuus ei ollut nykyisen kaltaista yltäkylläisyyttä ja tavaran paljoutta.

Suurten ikäluokkien astuessa, pääosin kansakoulun jälkeen, työelämään mahdollistui siirtyminen 5-päiväiseen työviikkoon 60-luvun lopulla. Bkt:n nousu oli 3,4 prosentin luokkaa, mistä nykyisin on turha edes haaveilla. Laki lasten päivähoidosta annettiin vuonna 1973 ja sitä kehitettiin suurten ikäluokkien maksamista veroista nykyiseen muotoonsa isyyslomineen ja muine etuineen.

Tämän päivän perhe-etuudet ovat huomattavasti parempia kuin suurten ikäluokkien vastaavat, silti perheiden lapsiluku pienenee ja ensisynnyttäjien ikä kasvaa. Opintolainalla opiskelleet suuret ikäluokat eivät voineet edes haaveilla nykyisen kaltaisista opintososiaalisista eduista.

Voisiko tämä nykyinen pajamäkeläisten (viittaus Osku Pajamäen Ahne sukupolvi -kirjaan) kaiken valmiina saanut sukupolvi tosissaan miettiä, mitä vielä voisi tehdä yhteiskunnan hyväksi?

Voisiko niitä lapsia hankkia aikaisemmin ja enemmän? Voisiko perhe-elämän laatuun = yhdessäoloon panostaa enemmän? Voisiko opiskelu edetä tehokkaammin, onko oma työura ja siinä päteminen tärkeintä elämässä?

Tarvitseeko vapaa-ajan olla niin täyteen ahdettu megaelämyksiä, että tavallinen työ väsyttää ja tuntuu tylsältä? Voisiko asua hieman vaatimattomammin kuin miljoonaluokan lukaalissa?

Talouselämässä vannotaan keskittämiseen ja suuruuden ekonomiaan. Työntekijät uhrataan pörssiosakkaiden voiton maksimointiin, suomalainen kansallisvarallisuus (luonnonvarat, työ) myydään pilkkahintaan ulkomaille.

Meille vakuutetaan, että markkinoiden hyvinvointi takaa ihmisen onnellisuuden. Ovatko eläkeläiset suurin uhka työikäisten hyvinvoinnille? Ilpo Pernaa

Kauhava

Voisiko

opiskelu edetä tehokkaammin,

onko oma työura ja siinä päteminen tärkeintä

elämässä?«

Avaa artikkelin PDF