Ruokanationalismi nousussa, povaa Politico-lehti – uusi alkuperälaki voimaan huhtikuussa
Välimeren maat ovat kirjelmöineet EU-komissiolle alkuperämaamerkintöjen pakollisuudesta.
Keskustelu ruokapakkausten merkinnöistä nostaa taas päätään EU:ssa. Kuva: Lauri SalminenVälimeren maat Ranska, Italia, Espanja, Portugali ja Kreikka lähettivät joulukuun puolivälissä EU-komissiolle kirjeen, jossa vaaditaan ruuan alkuperämaan merkintää pakolliseksi, kirjoittaa Politico-lehti.
Se voi lehden arvion mukaan avata EU:ssakin taas tien nousevaan ruokanationalismiin.
EU:ssa suunnitellaan ruokastrategian päivittämistä. Komissio on luvannut esitellä uuden Pellolta pöytään -ohjelman luonnoksen huhtikuussa.
Samaan aikaan voimaan astuu uusi alkuperämerkintälaki, joka päättää kokeilut ruuan pääraaka-aineen alkuperän merkitsemisestä jalosteisiin. Se saattaa tietää loppua myös Suomen oikeudelle merkitä lihan alkuperämaa ravintolaruokaan.
Kreikan maatalousministeri Makis Voridis katsoo, että kaikkiin elintarvikkeisiin tarvittaisiin pakollinen alkuperämaamerkintä pääraaka-aineen osalta.
Hollanti, Tanska ja myös Tshekki ovat jo ilmoittaneet huolensa, että pakollinen alkuperämerkintä haittaisi sisämarkkinoiden kauppaa ja tietäisi lisää byrokratiaa ja kustannuksia elintarvikeyrityksille.
Politicolle asiaa kommentoi myös isojen elintarvikeyritysten lobbausjärjestö FoodDrinkEurope. Sen edustaja Dirk Jacobs arvioi pakollisten merkintöjen heikentävän raaka-aineiden tarjonnan tasaista saatavuutta, edullisuutta ja laatua.
Nykyisin pakollinen alkuperämaa löytyy kasviksista. Suomella on poikkeus merkitä ravintolaruuassa lihan alkuperämaa asiakkaille.
Lisäksi EU myöntää maantieteellisiä alkuperämerkintöjä paikalliseen ruokakulttuuriin liittyen.
Vapaaehtoisista merkinnöistä esimerkkinä on suomalainen joutsenlippu-tunnus, joka kertoo pääraaka-aineen kotimaisuudesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
