vierasyliö Varallisuuden kasvattamisessaovat vanhat neuvot voimissaan

Rahan omistaminen ei ole helppoa näinä päivinä. Inflaatio on kahden ja puolen prosentin tienoilla ja tililtä rahalle harvoin maksetaan inflaation ylittävää korkoa.

Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen näkymät sijoitusmarkkinoilla ovat utuiset ja talouskehityksen ennustaminen on hyvin vaikeata.

Nykyisessä ympäristössä rahan ostovoimasta huolehtiminen on hankalaa. Kun rahalle saatava korko on inflaatiota matalampi, katoaa ostovoima hitaasti mutta varmasti.

Mielessä kaihertaa kysymys, miten varmistaa säästössä olevan rahan ostovoima tai mistä olisi mahdollista saada inflaatiota korkeampaa tuottoa ilman kohtuutonta riskiä.

Ennustamisen pohjaksi voidaan katsoa kulunutta vuotta 2012 ja arvioida minkälaista tuottoa maailman pääomamarkkinoilta jäi käteen.

Vuosi alkoi hyvinkin epävarmoissa tunnelmissa. Euron hajoamisesta puhuttiin jo avoimesti ja kasvuluvut kaikilta kolmelta päämarkkinalta, USA:sta, Euroopasta ja Aasiasta, olivat heikkoja.

Lopulta kuitenkin kaikilla näillä päämarkkinoilla oli varsin hyvä tuottovuosi. Osakemarkkinoita kuvaavat yleisindeksit olivat nousussa noin 15 prosenttia vuositasolla.

Myös korkosijoituksista sai viime vuonna erinomaisen tuoton. Yrityslainoista sekä kehittyvien maiden korkosijoituksista sai molemmista yli kymmenen prosentin tuoton. Monen yllätykseksi myös talousahdingossa olevien Etelä-Euroopan maiden joukkolainat tuottivat sijoittajille vastaavia yli kymmenen prosentin tuottoja.

Katsottaessa tarkemmin osakemarkkinoita kuvaavien, kattavien yleisindeksien (MSCI-indeksit) sisään eri maiden tuottoluvuissa näkyy merkittäviä eroja.

Euroopassa parasta tuottoa osakemarkkinoilta viime vuonna sai Belgiasta (+37 %) ja Tanskasta (+30 %). Jos oli mukana Kreikan tai Espanjan osakemarkkinoilla olivat tuotot hieman negatiivisia.

Kehittyvillä markkinoilla osakkeiden tuottoerot olivat vieläkin suurempia. Turkki (+60 %) ja Filippiinit (+43 %) toivat erinomaisia tuottoja. Negatiivisia osakemarkkinatuottoja tuli esimerkiksi Argentiinasta (-37 %) ja Ukrainasta (-49 %).

Olisiko edellisestä jotain opittavaa kuluvalle vuodelle?

Globalisaatio ei ole poistanut yksittäisten sijoituskohteiden, toimialasektoreiden tai alueiden välisiä tuottoeroja tai tuottovaihteluita.

Hajauttaminen eri kohteisiin on tehokkain keino välttää yksittäisiä riskejä. Sijoittaminen yhteen yhtiöön tai maahan, Suomi mukaan lukien, on erittäin riskipitoista.

Pitkäjänteiseen varallisuuden kasvattamiseen kannattaa sisällyttää laajalti eri osake- ja korkomarkkinoille sijoittavia sijoitustuotteita ja siten hajauttamalla pienentää yksittäisiin markkinoihin tai yhtiöihin liittyvää riskiä.

Sijoitusten kokonaisriskiä säädellään lähinnä korkosijoitusten osuutta lisäämällä tai pienentämällä. Korkosijoitusten arvonvaihtelu on yleensä osakkeiden liikkeitä maltillisempaa.

Korkosijoitusten osuutta kokonaissijoituksissa tulee miettiä sijoitusajan suhteen. Lyhyellä sijoitusajalla korkosijoituksia tulee olla enemmän, kun pidempiaikaisessa sijoittamisessa osakesijoituksia voi painottaa enemmän.

Sijoittamisen täydellistä ajoitusta ei varmasti osaa kukaan. On oleellisen tärkeää hajauttaa sijoitushetkeen liittyvää riskiä. Ajallinen hajauttaminen on helppoa ja käytännössä ilmaista, ei kaikkea kerralla peliin vaan pitkän ajan kuluessa.

Vähän kerrallaan ja systemaattisesti sijoittava ostaa automaattisesti myös kurssien laskettua ja parantaa siten tulevia tuottomahdollisuuksia.

No mistä sitten kuluvana vuonna tuottoa voisi olla odotettavissa?

Euroopan tilanne näyttää vähän rauhoittuneen tai ainakin vedetään välillä henkeä. Myös USA:ssa talouden elpyminen on jatkunut hitaasti ja presidentin nimi seuraavaksi neljäksi vuodeksi on selvillä, mikä lisää ennustettavuutta.

Kiinassa uudella johdolla on kova halu jatkaa maan viime vuosikymmenien kasvutarinaa.

Vaikka tilanne näyttääkin toistaiseksi tasaantuneen Euroopassa ja USA:ssa, tulee näiden kehittyneiden maiden kasvua vielä pitkään jarruttamaan sekä valtioiden että yksityisen sektorin velkaantuminen.

Euroopassa myös ikääntymisongelma hidastaa elpymistä.

Kehittyvät markkinat laajalti tulevat jatkossakin tarjoamaan parempia tuottomahdollisuuksia. Edelleenkin Kiinan ja muiden niin sanottujen BRIC-maiden eli Brasilia, Venäjä ja Intia länsimaita nopeampi kasvu ja valtava potentiaali luovat edellytykset hyville osaketuotoille pidemmällä aikavälillä.

Kehittyvien maiden kirjo laajenee jatkuvasti ja mukaan tulee uusia hyvin nopeasti kasvavia maita. Esimerkkinä voi mainita Afrikan, missä ikävistä uutisotsikoista huolimatta mantereen osakekurssien kehitystä kuvaava yleisindeksi (MSCI FM) nousi viime vuonna 44 prosenttia.

Saharan eteläpuolella on suuria erittäin nopeasti kasvavia maita, kuten Nigeria ja Kenia, missä tulevina vuosina kuluttavaan keskiluokkaan on nousemassa useita satoja miljoonia ihmisiä.

Laskevat korot ovat jo vuosia tarjonneet korkosijoituksista poikkeuksellisen hyvää tuottoa. Laskuvaraa on enää vähän ja tuotto-odotukset korkomarkkinoilta ovat selvästi edellisiä vuosia vaatimattomampia.

Helppoja ratkaisuja varallisuuden kasvattamiseksi ei ole.

Tärkeintä sijoittajalle ja säästäjälle on arvioida oma tilanne, minkä verran on mahdollista sijoittaa ja kuinka pitkän ajan kuluessa. Sen jälkeen tekee sijoittamisen osalta suunnitelman ja hajauttamalla kohteiden, sijoitusluokkien ja ajan suhteen pienentää sijoituksiin liittyvää riskiä.

Ja tärkein kaikista: malttaa pysyä tehdyssä suunnitelmassa systemaattisesti sijoitusmarkkinoiden myrskyisinäkin aikoina! Lopputuloksena ajan kuluessa huomaa säästöjen karttuneen, monesti odotettuakin enemmän.

SAMULI SIPILÄ

Kirjoittaja on OP-Rahastoyhtiö Oy:n toimitusjohtaja.

Avaa artikkelin PDF