Mikko Rintala saa työskennellä rauhassa soittojen ulottumattomissa maatilallaan. Tutut tietävät, mihin aikaan miehen tavoittaa puhelimitse. Kuva: Sanne Katainen
Asikkalalainen viljelijä elää ilman kännykkää - se on mahdollista ehkä enää viisi vuotta
Liittymien nopean vähenemisen vuoksi kuparisen puhelinverkon alasajo voi olla edessä 2020-luvulla, arvioi viestintäoperaattori DNA.
Vanha kiekkopuhelin piti vaihtaa näppäinmalliin, koska monet kunnallis- ja yritysnumerot vaativat nykyisin valintojen tekemistä painikkeilla.Asikkalalainen maanviljelijä Mikko Rintala ei kaipaa kännykkää, vaikka moni on patistellut sellaisen hankintaan.
Talossa on ollut lankapuhelin ehkä 1930-luvulta saakka – niin kauan kuin se on ollut mahdollista.
Pyöritettävä kiekkopuhelin piti tosin päivittää näppäinmalliin, sillä esimerkiksi terveyskeskukseen soittaessa ei enää pääse etenemään ilman näppäinten käyttöä.
”Ei ole oikeastaan koskaan ollut tarvetta kännykälle, olen tullut hyvin toimeen. Tutut tietävät soittoajat. Minulla on se valta kyllä, että saan kiinni ne, joilla on kännykät. Pahempia onnettomuuksiakaan ei ole tullut.”
Kännykättömyys takaa työrauhan, Rintala mainitsee yhden edun.
”Muuten joutuisi lähtemään aina johonkin auton vetoon ja muuhun. Nykyajan ihmiset eivät yhtään yritä selvitä itse tilanteista, vaan heti soitetaan apua.”
Toisaalta kännykättömyys myös vilkastuttaa sosiaalista elämää, kun ihmiset tulevat puhumaan kasvokkain.
”Naapurit tulevat käymään ja toimittamaan asiansa. Silloin tulee muutakin asiaa vaihdettua, ja säilyy yhteydenpito.”
Rintalan talosta on noin sata metriä sähköverkon yhteydessä kulkevaan puhelinlinjaan. Linja on uusittu 1980- tai 1990-luvulla.
Lähistöllä on muutamalla muullakin vielä lankapuhelin, lähinnä iäkkäämmillä ihmisillä.
Heidän kaltaisiaan on kuitenkin yhä vähemmän. Kiinteän kupariverkon tarvetta vähentää nettiyhteyksien paraneminen.
3g:n vielä ollessa ainoa vaihtoehto mobiiliyhteydelle moni suosi kiinteää laajakaistaa. 4g on muuttanut tilanteen, sillä se tarjoaa usein selvästi nopeamman tiedonsiirron kuin kuparilangan kautta toimitettu kiinteä yhteys.
Muutoksesta kertoo, että DNA:lla siirtyi elokuussa ensi kerran enemmän tietoa mobiiliverkossa kuin kiinteiden liittymien kautta.
Kiinteiden liittymien kokonaismäärä ei juuri kasva, ja perinteisten lankapuhelinliittymien määrä vähenee 10–15 prosenttia vuodessa. Kun määrä laskee kovin alas, koko verkon ylläpitäminen muuttuu kyseenalaiseksi.
”Ei meillä ole lopullista päätöstä, että kiinteät verkot ajettaisiin alas, mutta näillä näkymin 2020-luvun alussa käyttäjiä on niin vähän, että pitää miettiä, mitä verkon kanssa tehdään”, kertoo tekninen johtaja Tommy Olenius DNA:lta.
Nykyisin kiinteää puhelinverkkoa ei enää yleensä uusita siellä, missä puhelinkaapeli tulee elinkaarensa päähän. Oleniuksen mukaan tyypillinen tapaus maaseudulla on sähköverkon maakaapelointi. Samoissa tolpissa kulkenut puhelinkaapeli puretaan silloin pois.
”Näissä tilanteissa ei yleensä investoida siihen, että laitettaisiin kuparia maahan, vaan korvataan verkko mobiiliratkaisuilla. Joissakin tapauksissa rakennetaan valokuitu, mutta monesti se on kallis investointi, kun asiakasmäärä on rajallinen.”
Tuttu lankapuhelinnumero on mahdollista säilyttää, vaikka kiinteä puhelinliittymä siirtyisikin mobiiliverkkoon. Tarjolla on myös pöytäpuhelimia, jotka toimivat langattomassa verkossa.
Jos puhelinverkko purettaisiin, kännykkä olisi vaan pakko ottaa, tuumii Mikko Rintala.
”Jos se tilanne tulee, ottaisin vaan ihan peruspuhelimen, jolla voi soittaa. En tarvitse älypuhelinta – minulle riittää tavallinen, jossa on suuret näppäimet.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
