Tuotteen sijaan kuluttajan tarpeet maaseutuelinkeinojen perustaksi
Kantturan päärakennus on torpan alkuperäinen rakennus. Vieras voi yöpyä aitassa, jossa Paha-Paavo 1700-luvulla tappoi laukkuryssiä (sisäkuva yllä). Portaat johdattavat kulkijan kallion laelle. Mietelauseet rohkaisevat kiipeäjää. Kuva: Viestilehtien arkistoMaaseudulla olisi runsaasti liiketoiminnan mahdollisuuksia, mutta niiden muuttaminen tuottavaksi toiminnaksi on usein pitkän polun takana.
Vihreän talouden mahdollisuuksia olisi esimerkiksi luonnosta ja maaseutuympäristöstä ammentavissa matkailu- ja hyvinvointiyrityksissä.
Useimmat uudet yrittäjät samoin kuin uutta tuotantosuuntaa pohtivat kokeneet yrittäjät lähtevät liikkeelle tuotteesta. Yrittäjä pohtii, millaisen tuotteen voisi kuluttajalle tuottaa.
Tässä vaadittaisiin ajattelutavan muutosta, toteaa Pro Agria Keskusten liiton kehitysjohtaja Pentti Meriläinen.
”Kun omat resurssit ja osaaminen otetaan yritystoiminnan lähtökohdaksi, ei välttämättä saavuteta hyvää lopputulosta. Sen sijaan kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mitä palveluiden kuluttaja haluaa.”
Samoilla linjoilla on johtava asiantuntija Lea Konttinen Sitrasta.
”Tuotantolähtöisyydestä tulisi päästä käyttäjille arvoa tuottavien ratkaisujen luomiseen.”
Meriläinen ja Konttinen kertoivat kuluttajalähtöisestä maaseutuyrittämisestä keskiviikkona Pro Agria Keskusten liiton ja Sitran yhteisessä Kasvunvarat käyttöön -tilaisuudessa Helsingissä.
Uudenlaisessa ajattelumallissa yrityksen ja kuluttajan välinen raja Konttisen mukaan hämärtyy.
”Asiakkaista tulee yhä useammin osa palveluprosessia.”
Parhaimmillaan kuluttajat ovat mukana kehittämässä palvelua tai jopa tuottavat itse siitä osan.
Pohjanmaalla toteutettu Tarinoiden ja hiljaisuuden Lestijoki -reitti on esimerkki palvelusta, jossa toteutuvat molemmat.
Kyse on retkeilyreitistä, jonka ihmiset vaeltavat palveluntarjoajalta saamansa gps-laitteen avulla.
Mukaansa he saavat kaksi opaskirjaa, joista selviävät reitin varrella olevien luonto- ja historiakohteiden tiedot.
Jo kehittämisvaiheessa palvelua testattiin koekuluttajilla, jotka osallistuivat testaamisen jälkeen vielä jatkokehittämistä pohjustaneeseen työpajaan, kertoo palvelumuotoilija Juha Ruuska Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
JUHANI REKU
Parhaimmillaan kuluttajat ovat mukana
kehittämässä palvelua tai jopa tuottavat itse siitä osan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
