Ammatillisen koulutuksen säästöt uhkaavat myös kansanopistoja
2017 alussa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan kerralla peräti 12,3 prosenttia, eli 190 miljoonaa euroa.
Tarvaalan opetusmaatilalla Saarijärvellä joudutaan puntaroimaan, miten maatalousopetusta järjestetään jatkossa kovien säästöjen keskellä. Kuva: Petteri KivimäkiJuha Sipilän (kesk.) hallitus uudistaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) johdolla koko ammatillisen koulutuksen.
Uudistus koskee niin rahoitusta, ohjausta, tutkintorakennetta, koulutuksen toteuttamismuotoja kuin järjestäjärakennettakin.
Reformin keskeisenä tavoitteena on saada siirrettyä osaavaa työvoimaa nopeammin työelämään.
Samanaikaisesti ammatillinen koulutus kohtaa suuria säästöpaineita, kun 190 miljoonan euron koulutusleikkaukset astuvat voimaan ensi vuoden alussa.
Sivistystyönantajien elinkeinopoliittinen asiantuntija Riikka Vataja on huolissaan koulutusleikkausten heijastevaikutuksista.
”Julkisuudessa on keskusteltu vähän siitä, että ammatillisen koulutuksen uudistus heijastuu muihin koulutusmuotoihin. Jos ammatilliselta oppilaitokselta otetaan säästöjen seurauksena koulutuksen järjestämisvastuu pois, se voi vaarantaa vapaan sivistystyön kurssien toteutumisen”, Vataja painottaa.
Ammattiopistot ja kansanopistot hyödyntävät samoja tiloja ja samaa henkilöstöä.
Leikkaukset ammatillisella puolella vaikuttavat siksi suoraan kansanopistoissakin.
Vataja toivoo, että säästöjä voitaisiin jaksottaa pidemmälle aikavälille.
Nyt 190 miljoonaa euroa leikataan kerralla 2017 alussa.
”Ammatillisen koulutuksen reformin lait astuvat kuitenkin voimaan vasta 2018. Jos on pakko leikata, jaksottaminen mahdollistaisi oppilaitoksille paremman tulevaisuuden suunnittelun.”
Sivistystyönantajien mielestä on myös tärkeää huolehtia siitä, ettei uudistuksessa haeta suuruuden ekonomiaa.
”Laadukasta koulutusta voi antaa pienemmissäkin yksiköissä”, Vataja sanoo.
"Maaseudun koulutustarjonta turvattava"
Kankaanpään opiston rehtori Marja Kallioniemi pitää ammatillisen koulutuksen leikkauksia kohtuuttomina.
”Vuoden alusta rahoituksestamme leikataan 12,3 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen on tehty säästöjä viimeksi 2013.”
Kankaanpään opistolla on vapaan sivistystyön ylläpitämisluvan lisäksi myös ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen järjestämisluvat.
”Opettajiemme täydet viikkotunnit perustuvat siihen, että he opettavat kaikilla puolilla”, Kallioniemi toteaa.
Hän korostaa, ettei perustuslakia ja sivistystä saisi unohtaa, kun puhutaan koulutuksen tarjonnasta ja saatavuudesta maaseudulla.
”Perustuslakivaliokunta otti 2014 vahvasti kantaa, että sivistyksellisten olosuhteiden toteutumiseen on kiinnitettävä huomiota.”
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston Saarijärven toimipaikan koulutusjohtaja Pekka Janhonen näkee rahoituksen leikkauksessa uhkakuvia.
”Meillä Saarijärvellä se tietää opetusmaatilalle kokonaan uutta tilannetta. Opetusmaatilan ylläpidossa on mietittävä luovia ratkaisuja, kun kulutasoa karsitaan sadoillatuhansilla euroilla. Opiskelijamääriä ja rahoitusta on jo pudotettu”, Janhonen pohtii.
Lue aiheesta lisää perjantain Maaseudun Tulevaisuudesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
