Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Oikeusministeri lupaa kiristyksiä rangaistuksiin

    Antti Häkkäsen mukaan uusi tiedustelulaki olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten.
    Antti Häkkänen tekee syksyn aikana päätöksen, yhdistetäänkö eduskunta- ja europarlamenttivaalit vuonna 2019. Kokoomus kannattaa vaalien yhdistämistä.
    Antti Häkkänen tekee syksyn aikana päätöksen, yhdistetäänkö eduskunta- ja europarlamenttivaalit vuonna 2019. Kokoomus kannattaa vaalien yhdistämistä. Kuva: Lari Lievonen

    "Pidän henkilön fyysiseen koskemattomuuteen liittyviä rikoksia erittäin kovina ja vakavina", oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) aloittaa.

    Toukokuussa kokoomuksen varapuheenjohtaja nousi Sipilän hallituksen ministeriksi Jari Lindströmin (uv.) työ- ja oikeusministerin salkun jakauduttua kahtia.

    Häkkänen on vaatinut kovempia rangaistuksia väkivalta- ja seksuaalirikoksista. Oikeusministeriössä arvioidaan parhaillaan, onko rangaistustaso Suomessa kohdillaan. Johtopäätösten aika on loppuvuodesta.

    "Lähtökohtaisesti voin sanoa, että joitain kiristyksiä tulee", Häkkänen toteaa.

    Mäntyharjulaisen 32-vuotiaan ministerin ura on ollut nousujohteinen. Hän on vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

    Häkkänen oli ehdolla europarlamenttivaaleissa vuonna 2014 mutta ei tullut silloin valituksi. Eduskunnan ovet avautuivat seuraavana vuonna.

    Poliittista kokemusta Häkkänen on kartuttanut Jyrki Kataisen (kok.) ja Paula Risikon (kok.) erityisavustajana. Opiskeluaikoina Häkkänen toimi kokoomusnuorten puheenjohtajana vuosina 2012–13.

    Ensimmäinen kosketus politiikkaan tapahtui vuonna 2009, kun Häkkänen valittiin Mäntyharjun kunnanvaltuustoon.

    Pienestä kunnasta kotoisin oleva Häkkänen tietää, että oikeudelliset palvelut ovat aina sijainneet lähempänä kaupunkilaisia. Valmisteilla oleva käräjäoikeusuudistus pudottaa käräjäoikeuksien määrän nykyisestä 27:stä 20:een.

    "Oikeusturvan osalta en näe suurimpana haasteena sitä, missä fyysisesti käräjäoikeus tai asianajotoimisto sijaitsee."

    Sen sijaan hän pitää tärkeänä, että tuomioistuinten osaamiseen voi luottaa. "Sen takia joudutaan keskittämään voimavaroja."

    Asioiden käsittelyajat venyvät toisinaan liikaa. Tätä Häkkänen ei kiellä.

    "Osassa tapauksissa käsittelyajat ovat liian pitkiä, osassa ei. Pyrimme koko ajan nopeuttamaan niitä."

    Käsittelyaikojen pituus on puhututtanut erityisesti turvapaikanhakijoiden tapauksissa. Häkkäsen mukaan Suomen oikeuslaitoksen haasteena on, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden valitukset ruuhkauttavat hallinto-oikeudet.

    "Niin kauan kuin tuomioistuinprosessit ovat käynnissä, henkilöä ei lähtökohtaisesti voida palauttaa, vaikka hän olisi saanut kielteisen päätöksen maahanmuuttovirastosta."

    Häkkänen suhtautuu suurella vakavuudella tilanteisiin, joissa kielteisen päätöksen saanut henkilö odottaa Suomessa valitusprosessin etenemistä.

    "Tällaisessa välitilassa oleva henkilö on hyvin altis negatiivisille mielialoille. Poliisilla ja turvallisuusviranomaisilla täytyy olla hyvät mahdollisuudet kontrolloida heitä. Ei voi olla niin, että ihmiset saisivat vapaasti painua viranomaisten tietämättömiin."

    Oikeusministeriössä valmistellaan lainsäädäntöä, joka antaisi poliisille oikeuden kerätä teletunnistetietoja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ehdotti, että turvapaikanhakijat eristettäisiin saarelle odottamaan päätöstä. Häkkänen tyrmää ajatuksen.

    "Ulospäin ehdotus vaikuttaa hyvin erikoiselta."

    Oikeusministeriö on mukana tiedustelulainsäädännön valmistelussa. Häkkäsen mukaan kansalaisten yksityisyydensuojasta on pidettävä huolta digitalisaation aikakaudella.

    "Jos ihminen ei voi tietää, minkälaisilla valtuuksilla häntä valvotaan eri mekanismien kautta, niin se on huolestuttavaa."

    Hän kuitenkin huomauttaa, että turvallisuusviranomaisten tiedusteluvaltuudet laahaavat muita EU-maita jäljessä.

    "Suomi on tiedustelutoimivaltuuksien osalta jälkijunassa Euroopassa. Tämä olisi pitänyt toteuttaa jo ajat sitten."

    Mitä tulee maakuntavaaleihin, niin Häkkänen uskoo vahvasti, että vaalit järjestetään lokakuussa 2018.

    "Vaaleista vastaavana ministerinä voin sanoa, että meillä ei ole mitään poliittista epäselvyyttä puolueiden kesken, etteikö maakuntavaaleihin tulisi riittävästi rahaa budjetissa."

    Eduskunta- ja europarlamenttivaalit järjestään vuonna 2019. Kokoomus kannattaa vaalien yhdistämistä. Häkkänen kertoo tekevänsä syksyn aikana päätöksiä, yhdistetäänkö nuo vaalit.

    "Yhdistäminen voisi saada äänestysprosentit nousuun."