Eurovaalien arvostus kohentumassa
Eurovaalien painoarvo on selkeästi nousussa, kuuluu valtio-opin professori Jan Sundbergin arvio. Sundberg perustelee näkemystään kuluvan EU-vaalikauden tapahtumilla ja eurokriisillä. Hän katsoo, että parlamenttipaikan arvostus on selkeästi noussut.
”Raskaan sarjan tekijöitä riittää ehdolle”, hän sanoo ja mainitsee nimeltä suomalaisista Olli Rehnin ja Alexander Stubbin.
Viime EU-vaaleissa 2009 oli Sundbergin mukaan erittäin vaikea löytää keskusteluissa EU:hun liittyvää teemaa.
”EU-asiat ovat siirtyneet suomalaisiin makuuhuoneisiin ja siellä ne oleskelevat edelleen.”
Vaalien tulos ei välttämättä muuta parlamentin poliittisia valtasuhteita merkittävästi. Professorin mielestä kriittiset äänet saavat julkisuutta, mutta vaalijärjestelmät estävät eurokriittisten puolueiden vyöryn parlamenttiin.
Akatemiatutkija Hanna Wass sanoo, että aiemmin eurovaaleja on pidetty ”toisen asteen” vaaleina, sillä kansallisilla puolueilla on mittauksessa vähemmän pelissä, eikä tuloksella ole ollut vaikutusta kotimaan politiikkaan.
Aiemmin vaalit ovat typistyneet jonkin sortin kannatusmittaukseksi, hän perustelee.
Sundberg ja Wass puntaroivat vaaliasetelmia tiistaina Helsingin yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa.
Nyt EU-poliittinen ilmapiiri on unionissa ja Suomessa toinen. Asiantuntijat arvioivat toimittajille, että eurovaalit kiinnostavat äänestäjiä, koska tulevia vaalikeskusteluja vauhdittavat muun muassa EU-jäsenmaiden taloushuolet ja äänekäs EU-kriittisyys.
Viime eduskuntavaaleissa EU-politiikka tuli etenkin perussuomalaisten johdolla kansalliseksi puheenaiheeksi. Ja sama meno jatkunee myös toukokuun eurovaaleissa, kuluu Sundbergin ennuste.
Tutkijat veikkaavat, että eurovaali-into heräilee vaalikevään kuluessa ja äänestysprosentti voi nousta korkeammaksi kuin vuonna 2009. Silloin uurnilla kävi 40,3 prosenttia äänestäjistä.
Wass odottaa, että vaalien merkitys nousee kampanjoinnin aikana esiin. Kuluvana kautena etenkin parlamentin rooli päätöksentekijänä on voimistunut.
Iso merkitys on myös sillä, miten eri puolueet ”kehystävät” vaalit.
Hän arvioi, että EU-kriittisten tulo vaalikeskusteluihin piristää asetelmaa. Varauksella EU:n suhtautuvilla äänestäjillä on nyt mistä valita, hän viitoittaa.
Vaaleissa monet ehdokkaat haluavat olla EU-kriittisiä, koska näin kuuluu olla.
Projektitutkija Emilia Palonen ei ihmettele yhtään, että EU-kriittisyys nousee. Palonen arvioi, että korkea nuorisotyöttömyys ja taloustilanne vaikuttaa äänestäjien mielialoihin.
”Ei ole ihme, että kriittisyys nousee.”
Hän arvioi, että etenkin listavaalimaissa äänestäjät valitsevat kriittisen ehdokkaan sijasta kriittisen puolueen. Toisin voi käydä, jos äänestäjä voisi antaa äänen suoraan ehdokkaalle.
Yhteiskuntatutkija Katri Vallaste ennakoi, että vaalien vuoksi valtapuolueet omaksuvat EU-kriittistä retoriikkaa.
Hänen tutkimusten perustella suomalaisten äänestäjien mielikuvissa EU-kriittisyys yhdistetään pelkästään perussuomalaisiin.
Vallaste veikkaakin, että suomalaiset tiedotusvälineet seuraavat kriittisten puolueiden ohella myös entistä enemmän eurooppalaisia europuolueita.
Eurokriittisyyden ohella Euroopassa kiintoisa ilmiö on nationalismin voimistuminen eri puolella maanosaa.
Sundbergin mielestä nykytilanne ajaa nyt EU:n poliittista eliittiä siilipuolustukseen. Hän ihmettelee, että harvalla puolueella on tässä tilanteessa tarjolla uusi visio EU:sta. Etenkään ”rauhan projekti” -retoriikka ei enää uppoa äänestäjiin.
”Harvalla on esittää muutamia visioita. Puolueiden ohjelmista ei avauksia löydy”, hän sanoo.
JANNE IMPIÖ
Raskaan
sarjan
tekijöitä riittää
ehdolle.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
