Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Biopussien ja kestokassien ympäristövaikutus voi yllättää – pahamaineinen muovikassi saattaa sittenkin olla kaikkein ekologisin valinta

    Biohajoavan muovipussin tai paperi- tai puu­villakassin valitseminen ei olekaan ekoteko. Asian­tuntija neuvoo ­suosimaan kierrätys- muovipusseja.
    Entten tentten – ekologisen kauppakassin valinta voi olla haastavaa. Ympäristön kannalta paras kassi vaihtelee sen mukaan, tarkastellaanko hiili- vai ympäristöjalanjälkeä.
    Entten tentten – ekologisen kauppakassin valinta voi olla haastavaa. Ympäristön kannalta paras kassi vaihtelee sen mukaan, tarkastellaanko hiili- vai ympäristöjalanjälkeä. Kuva: Jukka Pasonen

    Joka kerta kaupan kassalla täytyy tehdä valinta: ostaako muovipussin, paperikassin vai biohajoavan muovipussin. Osa kantaa mukanaan puuvillaista kestokassia, jolla ostokset voi kerta toisensa jälkeen kuljettaa kotiin.

    Mutta mikä kasseista oikeastaan on ympäristöystävällisin?

    Vaihtoehdoista pahamaineisin on ehdottomasti muovipussi, ovathan merien muoviroska ja mikromuovit tulleet viime vuosina ihmisten tietoisuuteen.

    Viime vuonna Taloustutkimuksen Ylelle teettämässä tutkimuksessa selvisi, että 37 prosenttia suomalaisista haluaisi kieltää muovipussit kokonaan.

    Siinä ei kuitenkaan olisi mitään järkeä, jos kysytään tekniikan lisensiaatilta ja Turun ammattikorkeakoulun yliopettajalta, Liisa Lehtiseltä.

    Muovipussin hiilijalanjälki on hitusen suurempi kuin paperikassin tai biohajoavan pussin, Lehtinen kertoo.

    Tärkeämpää on kuitenkin tarkastella kauppakassien kaikkia ympäristövaikutuksia koko kassin elinkaaren ajalta alkutuotannosta loppusijoitukseen. Tällöin muovipussi päihittää kilpailijansa kirkkaasti.

    ”Paperikassia ja biohajoavaa muovipussia pitäisi käyttää neljäkymmentä kertaa, jotta niiden ympäristöjalanjälki olisi muovipussin luokkaa. Se on aikamoinen määrä, eihän kumpikaan niistä kestä niin kauan”, Lehtinen sanoo viitaten viime vuonna julkaistuun tanskalaistutkimukseen.

    Tutkimuksessa ilmeni, että puuvillakassia pitäisi käyttää yli 7 000 kertaa – eli ottaa kassi kauppaan päivittäin lähes 20 vuoden ajan – jotta sen ympäristöjalanjälki pärjäisi muovipussille. Luomupuuvillakassia pitäisi vastaavasti käyttää 20 000 kertaa.

    Suuret luvut johtuvat lähinnä puuvillan erittäin kuormittavasta kasvatus- ja jalostusprosessista.

    Kierrätysmuovista valmistettu pussi on Lehtisen mukaan kaikkein paras valinta. Silloin muovi saadaan kiertämään.

    ”Minä ostaisin kaupasta aina kierrätysmuovikassin jo pelkästään sen takia, että meillä on muovien kierrätyssysteemi, joten meillä pitää olla tuotteita, joihin kierrätysmuovi käytetään.”

    Sillä, missä pussissa ostokset kantaa kotiin, ei loppujen lopuksi ole isoa merkitystä, asiantuntija muistuttaa. Isommat ympäristöhaitat aiheutuvat esimerkiksi siitä, että käy autolla kaupassa, vaikka matkan voisi taittaa vaikkapa kävellen.

    ”Maailman öljynkulutuksesta alle kaksi prosenttia menee muovipusseihin ja -pakkauksiin. Loppu menee esimerkiksi liikenteeseen ja lämmitykseen.”

    ”Ekotekohan on se, että otat oman kassin kauppaan, oli se mikä tahansa kassi, jota olet jo käyttänyt ja jota käytät niin kauan kuin mahdollista,” Lehtinen summaa.

    Itse hän kantaa kauppareissuilla mukanaan kestokassia.

    Hedelmä- ja vihannesosastolla pussivalinnalla on enemmän väliä, sillä oikea pussi hidastaa ruuan nahistumista ja vähentää näin ruokahävikkiä. Jos esimerkiksi ostat porkkanoita useammaksi päiväksi kerrallaan, ne kannattaa Lehtisen mukaan pakata muovipussiin.

    ”Polyeteeninen pussi pitää tuotteen nahistumattomana ja ehjänä kotiin asti ja saa sen kestämään kotisäilytyksessä. Paperi- ja biohajoavapussi päästävät kosteuden läpi, ja porkkanat nahistuvat nopeammin, ja sitten heität ne roskiin.”

    Sama ongelma koskee myös paperi- ja kestovihannespusseja. Toisaalta jos vihannekset syö nopeasti, kestovihannespussi on paras ratkaisu.

    ”Rikkinäiset sukkahousut voisi käyttää uudelleen kestohedelmäpusseina”, Lehtinen ideoi.